Rallit.fi listaa Suomen MM-rallin kautta aikain 30 parasta erikoiskoetta puhtaasti dataan perustuen. Tässä listauksen ensimmäisessä osassa käydään läpi sijat 21-30, joissa pisteet nousevat 2,25 pisteestä 2,5:een pisteeseen. Erikoiskoe voi saada arvosanaksi maksimissaan viisi pistettä kahdeksan eri kategorian perusteella.
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Ensimmäisessä listauksessa on rallin pisimpiä mutta myös lyhyimpiä pätkiä. Mukana on yksi kisan ikonisimmista ja suosituimmista erikoiskokeista, Harjun kaupunkipätkä.
Reittiasiantuntijan laatima listaus on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
29. Laukaa
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Listan viimeinen sija on jaettu kahden erikoiskokeen kesken. Tämä pätkä tunnetaan Juha Kankkusen kotipaikkakuntana, vaikka hänen synnyinkotiaan lähempänäkin on MM-rallin erikoiskoe.
Pituus: 2 pistettä
Laukaan pituus on muuttunut vain marginaalisesti, pätkän pituus on aina ollut suunnilleen 12 kilometriä.
Vuodet: 4 pistettä
Laukaa oli yksi vuoden 1988 uutuuspätkistä. Se on kuulunut sen jälkeen vakiokalustoon vain muutamilla lyhyillä tauoilla, joista pisin oli vuosien 2011 ja 2017 välillä.
Muuttumattomuus: 5 pistettä
Laukaan reitti on ollut vuoteen 2022 saakka aina lähes täysin sama. Ainoastaan suuntaa on käännetty pariin otteeseen ja pätkän eteläpäästä on otettu puolisen kilometriä pois vuoden 2002 jälkeen.
Monipuolisuus: 1 piste
Laukaa koostuu pelkästään yksityisteistä, jotka ovat enimmäkseen samankaltaisia leveydeltään ja luonteeltaan. Vain eteläisin osuus on syheröisempää ja kapeampaa.
Hypyt: 0 pistettä
Pätkällä on nyppyjen ylityksiä, mutta ei varsinaisia hyppyjä. Lähimmäksi tätä päästään asvaltin ylityksessä lähellä lossinmutkaa.
Nopeus: 3 pistettä
Alkuvuosina Laukaa oli rallin yleiskeskinopeutta hitaampi pätkä, mutta nykyään se on yksi nopeimmista. Yksi selitys tälle on lossinmutkan oikaisu ysikymppiristeyksestä pitkäksi mutkaksi ja edellämainittu eteläosan lyhentäminen. Toisaalta myös rallien reitit ovat muuttuneet muilta osin hitaammaksi.
Teknisyys: 2 pistettä
Laukaan tiet ovat kulmikkaita, eli pätkällä on paljon ysikymppimutkia – osa niistä risteyksiä – joiden välissä ajetaan suoraan tai muuten vain täysillä.
Tapahtumat: 2 pistettä
Tuoreimmassa muistissa on Oliver Solbergin suoritus viime vuoden MM-rallin ensimmäisestä mutkasta, mutta myös Toyota-kuskit Esapekka Lappi ja Kris Meeke tyrivät täällä vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2011 Matti Rantasen näytönpaikka Minillä päättyi Laukaan ollessa rallin toinen erikoiskoe. Jopa Juha Kankkusella ja Carlos Sainzilla on ollut lievempiä ulosajoja tällä erikoiskokeella.
Laukaan kokonaisarvosana: 2,25
29. Pihlajakoski
Ei ole helppoa erikoiskokeelle olla Ouninpohja-Hassi-alueen naapurissa, mutta Pihlajakoski on silti löytänyt paikkansa reitiltä useita kertoja.
Pituus: 2 pistettä
Pihlajakosken pituus on ollut aina 12-15 kilometriä. Vuoden 2020 versio olisi ollut vain 8 kilometriä pitkä, mutta ralli ehdittiin perua.
Vuodet: 2 pistettä
Pihlajakoski tuli mukaan reitille vuonna 1978 ja pysyi mukana vuoteen 1987 asti, minkä jälkeen oli edessä yli 25 vuoden odottelu ennen seuraavaa jaksoa 2014-2019.
Muuttumattomuus: 1 piste
Monipuolisuus: 3 pistettä
Pihlajakoskesta on ajettu kolmea eri versiota, jotka kaikki alkavat tai päättyvät Kärpäntielle, suhteellisen vauhdikkaalle yksityistielle. Vanhat versiot alkoivat lounaasta, ensin pieneltä ja sitten isolta tieltä. Vuosien 2014-2018 versio puolestaan teki lenkin koilliseen isolla tiellä, kun taas 2019 aloitettiin todella pieneltä metsäautotieltä pohjoisesta. Silti, useimmat versiot koostuvat vain parista eri tietyypistä ja vuotta 2019 lukuunottamatta tekniset tiet puuttuvat kokonaan.
Hypyt: 2 pistettä
Pätkällä on muutamia hyppyjä, mutta ei jatkuvasti, eikä kaikissa versioissa. Paras hyppyosuus on vuosien 2014-2018 versiossa.
Nopeus: 4 pistettä
Pihlajakoski on ollut yleensä rallin kokonaiskeskinopeutta vauhdikkaampi, ja vuosina 2014-2018 se ajettiin yli 130 km/h keskinopeudella. Vuonna 2016 kaikki puhuivat Ouninpohjasta, mutta Pihlajakoski oli rallin nopein pätkä! Toisaalta uudistettu vuoden 2019 versio oli yksi hitaimmista metsäpätkistä.
Teknisyys: 2 pistettä
Pätkällä on joitakin kiperiä paikkoja, risteyksiä ja mutka-nyppy-yhdistelmiä, mutta lähinnä kyseessä on jouheva erikoiskoe – paitsi tietysti vuoden 2019 muodossaan.
Tapahtumat: 1 piste
Robert Kubica varmasti vihaa tätä erikoiskoetta, sillä hän ajoi ulos sekä 2014 että 2015! Hayden Paddonin ralli päättyi myös huimiin voltteihin vuonna 2015, mutta syynä oli auton tekniikan pettäminen.
Pihlajakosken kokonaisarvosana: 2,25
26. Surkee
Sija 26 on jaettu jopa kolmen erikoiskokeen kesken, mutta järjestyksen määrittävät osa-aluepisteet järjestyksessä nopeus, teknisyys ja hypyt. Näistä alimpana Surkee, joka on ollut nimensä mukainen jopa maailmanmestareille.
Pituus: 3 pistettä
Tällä vuosituhannella Surkee on ollut vain noin 15-kilometrinen rykäisy, mutta 80-90-lukujen taitteessa se oli yli 20-kilometrinen. Eikä siinä vielä kaikki, vaan vuosina 1994 ja 1995 pätkä yhdistettiin Sahloisten kanssa 37-kilometriseksi monsteriksi!
Vuodet: 3 pistettä
Surkeen ensimmäinen aikakausi kesti vuodesta 1988 vuoteen 1998, minkä jälkeen se palasi vasta vuonna 2007 toiselle kymmenvuotiskaudelle. Samoja teitä on ajettu tosin välissä ja myöhemmin myös Parkkolan ja Moksin nimillä.
Muuttumattomuus: 1 piste
Monipuolisuus: 5 pistettä
Eri aikakausien Surkee-versioilla on yhteistä vain Mäkelänkyläntien vuoristoratamainen kapea osuus. Erikoiskokeiden luonteet ovat kuitenkin olleet yhtenevät – vuorotellen teknistä ykityistietä ja todella kovavauhtista valtiontietä. Uutta versiota on ajettu molempiin suuntiin, vanhaa aina lännestä itään.
Hypyt: 2 pistettä
Isot tiet tällä alueella ovat yllättävän tasaisia, mutta pikkuteillä on isojakin pomppuja.
Nopeus: 2 pistettä
Surkee on usein ollut rallin hitaimpien metsäpätkien joukossa, etenkin modernina versiona.
Teknisyys: 3 pistettä
Metsäautotiet ovat teknisiä, mutta isot tiet suoraviivaisia, joten lopputulos asettuu skaalan puoliväliin.
Tapahtumat: 1 piste
Vuodesta 1988 vuoteen 1995 Surkee oli lauantain viimeinen koitos pimeässä. Vuonna 1991 Carlos Sainz ajautui johtoasemasta ulos tieltä eräällä kovavauhtisella osuudella. 25 vuotta myöhemmin – jälleen hallitseva maailmanmestari – Sebastien Ogier pudotti VW Polonsa nokan ojaan kääntyessään Surkeen pikkutielenkille.
Surkeen kokonaisarvosana: 2,3
26. Himos
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Himos on saanut nimensä jämsäläisen laskettelukeskuksen mukaan ja pätkään onkin liittynyt erilaisia haasteita niin ylä- kuin alamäkeenkin. Se on myös osittain toistanut Vaherin tieosuuksia.
Pituus: 2 pistettä
Himoksen pituus on vaihdellut parin kilsan yleisöpyörityksistä enintään parinkymmenen kilometrin metsäpätkiin, eli kyseessä on aina ollut lyhyehkö erikoiskoe. Vuoden 2013 versiossa myös ajettiin poikkeuksellisesti lenkinmuotoista reittiä kaksi kierrosta.
Vuodet: 3 pistettä
Himoksen laskettelukeskus avattiin vuonna 1984, joten tätä erikoiskoettakin on ajettu vasta vuodesta 1991 lähtien. Välissä on välillä ollut joidenkin vuosien taukoja, mutta nyt pätkä on taas mukana vuoden 2023 reitillä, jopa Power Stagena.
Muuttumattomuus: 1 piste
Vuoden 1991 pätkä on ajettu eri suuntaan useimpiin verrattuna, eikä sen alkuosaa – nykyään asvaltoitua – ajettu muulloin. Sen sijaan vuosina 1994-1998 laskettelurinteen juurella ajettua kahden auton rataa on käytetty ainakin lyhyeltä osalta kaikissa versioissa vuoteen 2015 asti. Metsäpätkäversioilla vuodesta 2003 vuoteen 2010 oli myös monta erilaista alkuosaa.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Himos on tarjoillut monenlaisia teitä painottuen pienempiin ja teknisempiin. Vain vuosien 1991, 2009 ja 2010 versioilla on ajettu pidempi osuus isoa tietä.
Hypyt: 2 pistettä
Metsäteillä on joitain isoja hyppyjä, ja kahden auton radallakin on ollut pari keinotekoista hyppyriä.
Nopeus: 2 pistettä
Teknisyys: 4 pistettä
Pienten teiden ja yleisöpyöritysosuuksien myötä Himos on yleensä ollut melko hidas ja tekninen pätkä.
Tapahtumat: 0 pistettä
Ainoa Himoksella tapahtunut kärkikuskin ulosajo on ollut Andreas Mikkelsenin poistuminen vuonna 2015.
Himoksen kokonaisarvosana: 2,3
26. Kokkosenlahti
Tämä saattaa olla nuoremmille rallifaneille oudompi nimi, mutta siihen kannattaa silti tutustua! Luonteeltaan se muistuttaa hieman Itärallin vuoristoratoja.
Pituus: 5 pistettä
Vuoden 1973 Kokkosenlahti on pisin Suomen MM-rallissa ajettu erikoiskoe 42,8 kilometrin pituudellaan. Se oli rallin pisin pätkä myös vuosina 1974, 1975 ja 1977, mutta noina vuosina 35–38 kilometrin pituuskin riitti tähän titteliin. Kokkosenlahden pituus korostui etenkin vuonna 1975, kun suuri osa pätkistä oli alle 10-kilometrisiä.
Vuodet: 1 piste
Kokkosenlahtea ajettiin viitenä ensimmäisenä vuonna, kun Suomen MM-rallia ajettiin. Vaikka ralli vielä joskus kävisikin näin kaukana Jyväskylästä, ei pätkää voitaisi ajaa kokonaisuudessaan asvaltointien vuoksi.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Kaikki versiot käytttävät pääasiassa samaa reittiä, vain hieman eri pituuksilla ja vuodesta 1975 eri suuntaan. Ainoastaan vuoden 1974 reitillä on hieman erilainen alku- ja loppuosuus, joita ei ajettu muina vuosina.
Monipuolisuus: 1 piste
Kokkosenlahti ajettiin lähinnä isolla ja nopeilla teillä. Tosin asvaltointien takia on mahdotonta sanoa, millaisia sorateitä pätkällä todellisuudessa on ajettu, mutta tuskin ihan pientä kärrypolkuakaan on asvaltoitu.
Hypyt: 2 pistettä
Kokkosenlahden sanottiin olevan tunnettu hypyistään, jopa kolmesta perättäisestä. Kuitenkin nykypäivän videoilla hypyt eivät näytä erityisen isoilta, joten pisteytys on varovaisesti arvioitu.
Nopeus: 4 pistettä
Kokkosenlahti oli usein rallin nopeimpia pätkiä, ja 109–118 km/h keskinopeudet 70-luvun puolivälissä ovat olleet suorastaan hurjia. Hannu Mikkola myös kommentoi, että hänen 1 600-kuutioinen Toyota Corollansa hävisi liikaa pitkillä suorilla, koska auton huippunopeus oli vain 160 km/h!
Teknisyys: 1 pistettä
Videoiden, Google Street Viewin ja karttojen perusteella voidaan arvioida, että suuri osa Kokkosenlahdesta oli jouhevan nopeaa. Syheröisempiä osuuksia ja risteyksiä oli pätkän pituuteen nähden vähän.
Tapahtumat: 1 pistettä
Markku Alen kärsi tällä erikoiskokeella kahdesti taistellessaan palkintopallisijoituksista. Vuonna 1973 raju hyppy aiheutti moottorin pätkimistä juuri ennen maalia. Kaksi vuotta myöhemmin hän osui kiveen ja kärsi rengasrikon.
Kokkosenlahden kokonaisarvosana: 2,3
24. Harju
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Harju on Himoksen lisäksi listan ainoa yleisöpätkä. Tämä perinteikäs erikoiskoe on nykyäänkin vielä kuljettajien ja katsojien mieleen.
Pituus: 0 pistettä
Harjun pituus on ollut vain pari kilometriä. Itse asiassa vanhan version pituus oli vain noin 1 600 metriä, mutta koska säännöt määräsivät erikoiskokeen mitaksi vähintään kaksi kilometriä, mittaa pyöristettiin ylöspäin hieman.
Vuodet: 5 pistettä
Harju on yksi rallin useimmin ajettuja pätkiä. Se oli mukana jo 60-luvulla, mutta ensimmäisen kerran MM-sarjan aikana vasta vuonna 1980. 2000-luvun taitteessa Killeri otti sen paikan rallin vakioyleisöpätkänä, mutta valtikka palautettiin vuonna 2014.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Harjusta on periaatteessa kaksi eri versiota – ennen ja jälkeen vuoden 1987. Tosin vuoden 2022 versio on tavallaan yhdistelmä näitä kahta.
Monipuolisuus: 1 piste
Tietyyppejä on kaksi – asvaltoidut kadut ja sorapintaiset kapeat ulkoiluväylät.
Hypyt: 0 pistettä
Harjulla ei ole hyppyjä, ja jopa Pitkäkadulle rakennettu hidastustöyssykin on nykyään shikaanina. Onneksi Meksikon kaltaisia ramppihyppyreitä ei ole alettu rakentamaan Harjulle!
Nopeus: 2 pistettä
Harjun vanha versio oli oikeastaan todella nopea, kun keskinopeus oli jopa 112 km/h B-ryhmän kulta-aikana. Uusi versio oli luonnostaan hitaampi, mutta shikaaneja ja saarekkeidenkiertoja on lisätty vuosi toisensa jälkeen ja vauhti on nykyään selvästi hitaampaa, vaikka autot ovat muuttuneet nopeammiksi.
Teknisyys: 4 pistettä
Harju on tekninen pätkä, mutta vanhassa versiossa oli myös pitkiä suoria.
Tapahtumat: 3 pistettä
Sanonta ”yleisöpätkillä mitään ei voi voittaa mutta kaiken voi hävitä” on pätenyt usein Harjulla. Parhaiten muistetaan ehkä, kun Didier Auriol ajoi puuhun vuonna 1990, mutta pienempiä virheitä on käynyt muillekin, esimerkiksi Carlos Sainzille kaksi spinnausta samassa mutkassa 1989 ja 1990. Marcus Grönholm menetti vuonna 1993 paljon aikaa spinnattuaan talon rappusille ja rikottuaan takapyörän.
Harjun kokonaisarvosana: 2,35
24. Vellipohja
Tasasijalla Harjun kanssa on erikoiskoe, joka käväisi rallin reitillä vain nopeasti, mutta siitä tuli unohtumaton – ainakin joillekin kartanlukijoille.
Pituus: 5 pistettä
Vellipohjan kaksi ensimmäistä versiota olivat 33 ja 36 kilometriä pitkiä. Niiden ansiosta keskipituus on yli 26 kilometriä.
Vuodet: 0 pistettä
Vellipohja ajettiin vain neljä kertaa vuosina 2005–2008. Osia siitä on kuitenkin käytetty muillakin pätkillä kuten Horkka, Tuohikotanen ja Moksi.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Lyhyemmät versiot verottavat pisteitä, mutta Vellipohjan ensimmäiset versiot olivat yli 30-kilometrisiä.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Vellipohja on niitä erikoiskokeita, joilla tietyyppi vaihtuu jatkuvasti muutaman kilometrin välein. Erityisesti pitkillä versioilla on koko skaala aina asvalttiosuutta myöten. Lyhyiltä versioilta puuttuu myös kaikkein teknisimmät tiet.
Hypyt: 2 pistettä
Vellipohjan tunnetuin osuus – jota ei ole ajettu muunnimisillä pätkillä – sisältää hyppysuoran, jolla on erityisen hankala pudottava nyppylä. Sitä seurasi myös nykyään tasaisemmaksi höylätty näyttävä vinohyppy. Pitkällä versiolla on myös yksi raju hyppy, jota on myöhemmin ajettu Leustun, Painaan, Horkan ja Tuohikotasen erikoiskokeilla. Kuitenkin suuri osa reitistä on tasaisempaa.
Nopeus: 3 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Suuri osa pätkästä on medium-nopeaa, kun taas nopeat ja hitaat osuudet tasapainottavat toisiaan. Täten ei ole yllättävää huomata, että pätkän keskinopeus on ollut linjassa rallin kokonaiskeskinopeuden kanssa.
Tapahtumat: 1 piste
Pätkän ensimmäinen ajokerta vuonna 2005 on jäänyt mieleen ikuisiksi ajoiksi Marcus Grönholmin kartanlukijan Timo Rautiaisen hypyssä loukkaantuneesta selästä, minkä vuoksi hän ei voinut lukea nuotteja pätkän loppuosalla – mistä huolimatta ”Bosse” ajoi pohjat! Sebastian Lindholmin kartturi, myös selostajana kunnostautunut Tomi Tuominen satutti myös selkänsä, mutta eri hypyssä – aiemmin mainitulla Painaan osuudella .
Vellipohjan kokonaisarvosana: 2,35
23. Mattila
Mattila on 80-luvun klassikko, joka saattaa olla oudompi nimi nuoremmille rallifaneille, eikä asiaa auta pätkän ajaminen toisinaan myös mielenkiintoisella sponsorinimellä.
Pituus: 2 pistettä
Mattilan pituus vaihtui vain hieman 11 ja 13 kilometrin välillä.
Vuodet: 2 pistettä
Mattila oli mukana vuosina 1977–1987 lukuunottamatta vuotta 1981. On myös hyvä huomioida, että joillain listoilla Mattila esiintyy sponsorinimellään Kesäpäivä, joka oli paikallinen ruokakauppa!
Muuttumattomuus: 5 pistettä
Monipuolisuus: 0 pistettä
Mattila on niitä pätkiä, jotka koostuvat vain yhdestä tiestä alusta loppuun – tässä tapauksessa keskileveää ja kovapohjaista. Vuotta 1977 lukuunottamatta se ajettiin aina pohjoisesta etelään, tyypillisesti Päijälän jälkeen.
Hypyt: 2 pistettä
Erityisesti pohjoispäässä on isoja hyppyjä, mutta muuten lähinnä keventäviä nyppyjä.
Nopeus: 3 pistettä
Mattilan keskinopeus on ollut yleensä lähellä rallin kokonaiskeskinopeutta.
Teknisyys: 3 pistettä
Mattila on suurilta osin kulmikas pätkä, jossa tiukat yksittäiset mutkat yhdistävät täysiä ajettavia osuuksia. Mukana on tosin myös syheröisempiä osuuksia
Tapahtumat: 0 pistettä
Markku Alen meni ojaan tällä pätkällä hypyssä taistellessaan voitosta Timo Salosen kanssa vuonna 1985. Sen lisäksi kärkikuljettajilla on riittänyt malttia tällä erikoiskokeella.
Mattilan kokonaisarvosana: 2,6
22. Valkola
Valkolan tiestöllä on nimestään huolimatta reilusti ruskeaa tavaraa. Kyseessä on lyhyt mutta vaikea metsäpätkä.
Pituus: 1 piste
Valkola muuttui vuosien saatossa pidemmäksi, mutta tyypillisesti pituus oli 7-8 kilometriä, pisimmillään 10 kilometriä.
Vuodet: 3 pistettä
Valkola oli mukana silloin tällöin 70-80-luvuilla, mutta oli tärkeä osa reittiä vuosina 1991–2007, minkä jälkeen sitä ei ole enää ajettu. Se oli myös rallin avauspätkä vuosina 1993, 1994 ja 2001.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Monipuolisuus: 2 pistettä
Valkola on periaatteessa vain yksi keskileveä tie, jota on ajettu molempiin suuntiin. Vuonna 1993 keskelle lisättiin pienten teiden lenkki.
Hypyt: 2 pistettä
Nopeammalla osuudella on joitain rajuja hyppyjä.
Nopeus: 2 pistettä
Valkola on ollut yleensä rallin hitaammasta päästä lukuunottamatta vuosia 1991–1992, jolloin pätkän länsipäästä oli oikaistu pari mutkaa, mutta pikkutielenkkiä ei oltu vielä lisätty.
Teknisyys: 3 pistettä
Valkola on tekninen pikkutielenkin ansiosta, mutta iso tie on osittain suoraviivaista.
Tapahtumat: 2 pistettä
Valkola on yllättänyt rallin voittaneita kuskeja kuten Hannu Mikkolan, Markku Alenin ja Tommi Mäkisen – kaksi viimeistä heistä rallin avauspätkällä!
Valkolan kokonaisarvosana: 2,45
21. Juupajoki
Juupajoki on niitä pätkiä, jotka ovat mukana rallissa aina pari kertaa vuosikymmenessä. Ja ainakin kahdesti se on muuttanut rallin tulosta dramaattisesti.
Talviainen laskettu mukaan
Pituus: 4 pistettä
Juupajoki tunnetaan pitkänä pätkänä, aina 31 kilometriin asti, mutta 80-luvulla ajettiin lyhyempiä versioita.
Vuodet: 2 pistettä
Pätkää on ajettu vuosien 1983 ja 2008 välillä. Sitä ajettiin myös kahdesti nimellä Talviainen ja ne on laskettu mukaan samoihin pisteisiin poikkeuksena.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Vanhemmat versiot ajettiin lännessä, uudemmat idässä, mutta molemmilla oli yhteistä keskellä. Lyhyemmät pätkät Salokunta, Riukusalmi, Kalasaari ja Haukilahti myös käyttivät samoja osuuksia, mutta niitä ei ole laskettu mukaan. Läntinen versio on nyt suurilta osin asvaltoitu, eikä sovellu enää rallin ajamiseen.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Pitkillä versioilla on paljon rytminvaihdoksia ja tietyyppejä – jopa asvalttia vuosina 1983 ja 1989–1991. Toisaalta vuoden 1986 versio on vain kaksi tietä 10 kilometrin matkalla.
Hypyt: 1 piste
Hyppyjä on niukasti mutta sitäkin enemmän vaikeita nyppyjä.
Nopeus: 3 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Leveät tiet ovat nopeita mutta pienet tiet tasapainottavat kokonaisuutta. Kaikki pätkän versiot sisältävät teknisen osuuden ja useita risteyksiä. Moderneilla versioilla on enemmän teknisiä osuuksia, mutta pisteytys tulee keskiarvona. Yksi pätkän haasteista on myös kapeat sillat – molempina aikakausina.
Tapahtumat: 3 pistettä
On kaksi tapausta, jolloin rallissa toisena ollut kuljettaja – seuraavan vuoden maailmanmestari – kaatoi Juupajoella: Carlos Sainz vuonna 1989 ja Richard Burns vuonna 2000. Burns joutui keskeyttämään, mutta Sainz jatkoi vaikka osui heti seuraavaan siltaan, sillä kaadossa oli puhjennut rengas. Lisäksi Markku Alen osui liikenteenjakajaan asvalttiosuudella vuonna 1991 ja Juha Kankkunen kaatoi Hyundain vuonna 2002 viimeisessä tehdastallistartissaan.
Juupajoen kokonaisarvosana: 2,5
Lue juttusarjan seuraava osa! Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 11-20 – ikonisen paikan mukaan nimetty pätkä haastaa klassikot
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Suomen MM-rallin TOP 30 -erikoiskokeet tähän asti:
- 21. Juupajoki
- 22. Valkola
- 23. Mattila
- 24. Vellipohja
- ==. Harju
- 26. Kokkosenlahti
- ==. Himos
- ==. Surkee
- 29. Pihlajakoski
- ==. Laukaa
Katso alta, kuinka Kalle Rovanperä valmistautui ensi viikolla ajettavaan Suomen MM-ralliin testien merkeissä.
