Suomen MM-rallin kautta aikain parhaat erikoiskokeet laitetaan järjestykseen seuraavien päivien aikana julkaistavassa juttusarjassa. Ensimmäisessä artikkelissa listataan sijoille 21-30 yltäneet erikoiskokeet. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka erikoiskokeet arvostellaan puhtaasti dataan perustuen.
Lue juttusarjan jo julkaistut artikkelit:
- Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 21-30 – yleisön suosikki ei yllä kärkisijoille
- Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 11-20 – ikonisen paikan mukaan nimetty pätkä haastaa klassikot
- Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 1-10 – todellisista klassikkopätkistä yksi ylitse muiden
Mikä tekee erikoiskokeesta hyvän?
Rallit.fi listaa Suomen MM-rallin 30 parasta erikoiskoetta. Henkilökohtaisten suosikkien sijaan järjestyksen päättää data. Ennen listausta tässä artikkelissa käydään läpi pisteytysperusteita.
Suomen MM-rallin erikoiskokeen hyvistä ominaisuuksista ensimmäisenä mieleen tulevat kova vauhti ja hypyt. Haastetta pitää olla, joten pätkän pituus ja teiden monipuolisuus pitää ottaa huomioon, kuten myös teknisyys. Hyvän erikoiskokeen olisi tullut olla mukana rallin ohjelmassa useana vuonna, mutta reitti ei saisi muuttua liikaa vuodesta toiseen. Lopuksi vielä hyvä erikoiskoe tuottaa sattumuksia ja tilanteita – jopa legendoja.
Artikkeli on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
Miten erikoiskokeet erotetaan toisistaan?
Ennen pisteytystä pitää määritellä, miten erikoiskokeet valitaan listaan. Saman nimisestä erikoiskokeesta voi olla monta eri versiota, joilla ei ole metriäkään samaa tietä, tai käänteisesti samalla reitillä voi olla kaksi eri nimeä.
Tätä artikkelia varten pätkän nimi on määrittelevä kriteeri, mutta muutamia poikkeuksia tehdään, jos tapaus on selvä. Esimerkiksi, jos pätkä on ajettu vuosikausia yhdellä nimellä, mutta yhtenä vuonna toisella, otetaan tämä poikkeus mukaan jatkumoon. Lisäksi, mukaan otetaan vain MM-arvolla ajetut erikoiskokeet eli vuodesta 1973 lähtien, mutta vuosi 2023 ei ole vielä mukana laskuissa.
Pistekategoriat
Erikoiskokeille annetaan pisteitä eri osa-alueista. Ensimmäiset pisteet annetaan vuosista. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka monena vuonna erikoiskoe on ollut mukana Suomen MM-rallissa. Vuosittaisten ajokertojen määrällä ei siis ole väliä. Pisteet skaalataan yhdestä viiteen siten, että joka viidestä vuodesta saa yhden pisteen – aina viiteen pisteeseen asti. Pelkkiä shakedown-vuosia ei lasketa.
Pituudesta annetaan skaalatut pisteet samaan tapaan, eli viidestä kilometristä tulee yksi piste. Koska erikoiskokeiden pituudet muuttuvat vuosittain, käytetään pisteytystä varten keskiarvoa.
Jotta erikoiskokeella olisi vahva luonne ja tunnettavuus, sen reitin pitäisi pysyä riittävän samana eikä muuttua vuodesta toiseen. Täten annetaan pisteitä muuttumattomuudesta. Jos reitti on ollut aina täysin sama, pätkä saa viisi pistettä ja käänteisesti nolla pistettä, jos pätkän monilla versioilla ei ole mitään samaa keskenään.
Toisaalta erikoiskokeen monipuolisuudesta annetaan pisteitä. Jos pätkä on yhtä tietä tai samanlaisia teitä, se saa pyöreät 0 pistettä. Jos se taas koostuu erilaisista teistä, se saa viisi pistettä. Eri teiden eroja arvioidaan pinnan, leveyden ja luonteen perusteella.
Nopeus on numeerinen suure, mutta pelkkä keskinopeus ei toimi absoluuttisena, koska ralliautot ovat kulkeneet eri vauhtia eri vuosina. Esimerkiksi 120 km/h erikoiskoe on ollut todella nopea vuonna 1988, mutta vuonna 2022 sellainen pätkä onkin jo suhteellisen teknistä tai pientä tietä. Täten nopeutta on mitattava suhteessa koko rallin keskinopeuteen. Lähtökohtaisesti 0 on yleisöpyöritys, 1 tekninen metsäpätkä ja 5 todella kovavauhtinen pätkä. Samasta pätkästä on voinut olla sekä nopeita että hitaita versioita, joten eri versioistakin joudutaan laskemaan keskiarvoa.
Hyppyjä voisi laskea sisäkameravideon perusteella, mutta se olisi hankala tehtävä, eikä kuitenkaan mahdollinen kaikkien pätkien suhteen. Täten täytyy suorittaa jonkinlaista arviointia pätkän hyppyjen tiheydestä ja rajuudesta.
Teknisyyttä on myös vaikea mitata. Kun tie on tekninen, se on täysin päinvastainen kuin jouheva. Kuljettajan täytyy käyttää erityisiä ajotekniikoita saadakseen auton kulkemaan tien muotojen mukaisesti. Teknisyyttä on hitaiden ja syheröisten metsäautoteiden sekä risteyskäännösten lisäksi hypyt mutkien yli, yhdistelmät mutkista ja hypyistä sekä ahtaat paikat, joissa on esteitä tien reunoissa. Jälleen pätkän eri osista ja versioista lasketaan keskiarvo.
Lopuksi on vielä otettava huomioon tapahtumat, eli erilaiset ulosajot ja spinnaukset. Jälleen on syytä rajata tarkastelu vain niihin kuljettajiin, jotka ovat olleet kyseisellä hetkellä yleiskilpailussa kymmenen parhaan joukossa. Tätä varten on koostettu erillinen lista tapahtumista ja siitä, miten monta sijoitusta kuljettaja menetti tai johtiko ulosajo jopa keskeytykseen. Näistä saadaan pisteet, jotka voidaan summata erikoiskokeelle ja lopulta skaalata viiteen pisteeseen. Periaatteessa 5 tarkoittaa lukemattomia tapahtumia, 0 korkeintaan yksittäistä ei-kärkisijojen tapahtumaa.
Summaus
Pistekategorioita on siis nyt kahdeksan, joista jokaisesta saa viisi pistettä, eli yhteensä 40 pistettä. Jotta arvosanat olisivat luettavampia, pisteet tulisi skaalata ”viiteen tähteen” eli nollasta viiteen, eli maksimi pitäisi saada muutettua viiteenkymmeneen. Tätä varten siis täytyy painottaa tiettyjä kategorioita. Suomen MM-rallin tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään hyppyjä, nopeutta ja teknisyyttä, jotka kerrotaan kahdella, kun taas pituus ja monipuolisuus ovat vähempiarvoisia ja jaetaan kahdella.
Tätä kaavaa ei voida käyttää kaikkiin mahdollisiin Suomen MM-rallin erikoiskokeisiin, koska se olisi käsittämättömän suuri työsarka. Sen sijaan listaa varten on valittu 50 kandidaattia ja laskettu niistä pisteiden perusteella 30 parasta.
Lue myös: Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 21-30 – yleisön suosikki ei yllä kärkisijoille
Katso alta, kuinka Esapekka Lappi valmistautui Hyundaillaan ensi viikolla ajettavaan Suomen MM-ralliin.
