Rallit.fi listaa Suomen MM-rallin kautta aikain 30 parasta erikoiskoetta puhtaasti dataan perustuen. Tässä juttusarjan viimeisessä osassa käydään läpi sijat 1-10, joiden joukossa on tukku legendaarisia erikoiskokeita.
Erikoiskoe voi saada arvosanaksi maksimissaan viisi pistettä kahdeksan eri kategorian perusteella.
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Voimme pitää näitä kymmentä pätkää klassikoina, kun arvosanat lähestyvät vitosta. Ykkössija tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, mutta toivottavasti perustelut ovat lukemisen arvoiset.
Reittiasiantuntijan laatima listaus on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
Lue myös: Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 21-30 – yleisön suosikki ei yllä kärkisijoille
10. Urria
Top kympin aloittaa Urria, joka tunnetaan parhaiten kahdesta hypystä lähellä toisiaan.
Mukana myös 1987 OKO
Pituus: 2 pistettä
Urria on ollut aina lyhyehkö pätkä. Vuoden 1987 lyhyin versio oli vain 4 kilometriä pitkä, ja pisin 13 kilometriä vuonna 1973, kun taas yleisimmät modernit versiot olivat 10–12-kilometrisiä.
Vuodet: 5 pistettä
Urria on kuulunut Suurajojen vakiokalustoon vuosikymmenestä toiseen, vaikkakin piti taukoa vuosina 1988–2002.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Monipuolisuus: 2 pistettä
Pätkän alkuperäinen versio oli vain yhtä isoa tietä alusta loppuun, yli kymmenen kilometriä. Vuodesta 1981 lähtien pätkään on kuitenkin liitetty pikkutieosuuksia alkuun ja/tai loppuun, ja samalla matka isolla tiellä on jäänyt 5–6 kilometriin. Tämä on myös yksi niitä pätkiä, joka on ajettu aina samaan suuntaan (paitsi ennen MM-arvoa).
Hypyt: 2 pistettä
Urria tunnetaan sen valtavan jyrkästä hyppyristä ja sitä seuraavasta Hirvosen paikasta – joskin se oli suosittu jo ennen vuotta 2010. Näiden lisäksi pätkältä ei kuitenkaan juurikaan löydy hyppyjä, mutta moni nyppy keventää autoa.
Nopeus: 5 pistettä
Urria on ollut kuudesti rallin nopein erikoiskoe, ja keskinopeudet ovat yltäneet usein yli 130 km/h:n.
Teknisyys: 2 pistettä
Urrian tekniset elementit jäävät lähinnä edellä mainittuihin hankaliin hyppyihin ja muutamaan tiukempaan mutkaan. Jopa pikkutieosuudet ovat aika jouhevia lukuun ottamatta vuosien 2018–2019 versiota.
Tapahtumat 2 pistettä
Mikko Hirvosen kaato vuonna 2010 on jäänyt monille mieleen, vaikkakin sen taustalla oli tekninen vika. Tämän lisäksi vuonna 1975 Pentti Airikkala ja Hannu Valtaharju ajoivat ulos samassa mutkassa Urriassa, mutta muutoin kärkikuskit ovat osanneet pysyä tiellä.
Urrian kokonaisarvosana: 3
8. Leustu
Sija 8 on jaettu kahden pätkän kesken. Molempien reitiltä löytyy paljon risteyksiä. Ja tietysti hyppyjä.
Pituus: 3 pistettä
Leustu tunnetaan parhaiten 21–23 kilometrin mittaisena, mutta myös alle kymmenkilometristä Leustua on ajettu viime vuosina.
Vuodet: 4 pistettä
Leustu tuli mukaan MM-ralliin vuonna 1987 ja jäi pysyväksi osaksi reittiä vuoteen 2014 asti, lukuun ottamatta niitä vuosia, kun sen paikan otti Moksi – Leustun monsteripätkä. Viimeisimmän kerran Leustu ajettiin vielä vuonna 2019.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Pitkän Leustun reitillä on kaksi erilaista alkua ja keskiosaa, kun taas vuoden 2013 jälkeen pätkän pituus on puolitettu. Vuoden 1987 reitti oli myös hieman erilainen. Horkka ja Painaa ovat myös tavallaan Leustun osia.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Leustusta löytyy paljon erilaisia teitä, mutta paino on silti nopeilla yksityisteillä. Rytminvaihdoksia on paljon, eivätkä ne tule aina risteyksissä. Lisäksi vain muutama versio vuosina 1988–1990 on sisältänyt pitkän hitaan osuuden, Tuohikotasentien, kun taas lyhyemmät versiot vuosien 2013 jälkeen ison tien osuudet ovat jääneet pois.
Hypyt: 3 pistettä
Leustussa on kuuluisia hyppyjä kuten Visalan hyppy, jossa Jevgeni Novikov oli lähteä maata kiertävälle radalle vuonna 2009. Pätkän lopussa (tai vuodesta 2012 lähtien alussa) on myös kaksi isoa hyppyä. Sen sijaan pätkän puolivälissä oleva 80-luvun rallivideoilta tuttu ”kaatopaikan hyppy” kaivettiin soramontuksi jo vuonna 1994.
Nopeus: 3 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Suuri määrä eri tietyyppejä tuo nämä arvot asteikon keskelle. Toisinaan mennään täysiä, mutta mukana on myös syheröisiä osuuksia ja hankalia risteyksiä.
Tapahtumat: 2 pistettä
Tämä ei ole Ari Vatasen mielipätkä, sillä hänen rallinsa meni pilalle täällä sekä 1988 että 1991. Ensin mainittu päätyi koivun kylkeen BMW M3:n ohjauksen hajottua, seuraava taas, kun Ford Sierra kaatui nokan kautta. Kenneth Erikssonin kuuluisa ojankyntäminen vuodelta 1990 on myös juurikin Leustusta Palolahdentieltä – tosin tätäkään tieosuutta ei ole enää olemassa.
Leustun kokonaisarvosana: 3
8. Vaheri
Vaheri tunnetaan Tommi Mäkisen bravuurina, jossa hän onnistui tekemään usein jopa yli kymmenen sekunnin pohjat.
Mukaan laskettu Vaheri – Himos.
Pituus: 3 pistettä
Vaherin pituus on vaihdellut 8 kilometrin rykäisyistä yli 30 kilometrin monsteripätkiin. Painotus on pidemmissä versioissa, mutta keskiarvo asettuu juuri alle 20 kilometrin.
Vuodet: 5 pistettä
Tämä on niitä pätkiä, joita ajettiin Suurajoissa jo ennen MM-sarjan perustamista. Se ajettiin lähes joka vuosi 1977–2006, muttei koskaan sen jälkeen. Himos ja Patajoki ovat sen jälkeen käyttäneet samaa tiestöä, mutta lähinnä pikkuteitä.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Vaherissa on paljon eri mahdollisuuksia yhdistellä teitä. Vaherin talo löytyy risteyksestä, joka yhdistää kolme tietä. Niistä aina kahta on käytetty kaikissa mahdollisissa yhdistelmissä, joten teoriassa ei ole sellaista tieosuutta, jota olisi käytetty kaikissa Vaherin versioissa. Tosin jokaisessa on ainakin puolet pituudesta sellaista, jota on ajettu usein.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Vaherin varhaiset versiot ajettiin kokonaan isolla valtiontiellä. Vuodesta 1987 lähtien myös eri kokoisia metsäautoteitä on liitetty osaksi reittiä. Valtionteilläkin luonne ja leveys vaihtuu tiestä toiseen.
Hypyt: 3 pistettä
Vaherin isoilla teillä on taajasti hyppyjä, mutta ei erityisen isoja. Pikkutiet kantavat myös kortensa kekoon.
Nopeus: 3 pistettä
Vaheri on ollut nopeutensa suhteen kohtuullinen, ei koskaan nopeimpien tai hitaimpien pätkien joukossa. Asiaan on vaikuttanut varmasti myös tietyyppien runsaslukuisuus.
Teknisyys: 3 pistettä
Isot tiet ovat enemmän tai vähemmän jouhevia muutamilla teknisillä paikoilla, kun taas metsäautotiet ovat lähinnä teknisiä muutamilla suoraviivaisilla paikoilla. Vaheri on yksi niistä harvoista pätkistä, joilla on aina ollut risteys jo aikojen alusta asti, ja vuodesta 1987 risteyksiä on ollut lukuisia.
Tapahtumat: 2 pistettä
Marcus Grönholm on ollut epäonninen Vaherissa kahdesti. Vuonna 1992 hänen tehdastallidebyyttinsä Toyotalla loppui tänne, kun auto putosi ojaan ja etupyörä petti alta. Vuonna 1998 puolestaan hän selvisi täpärästi risteyksen pitkäksiajosta, kun taas Harri Rovanperä meni samassa paikassa pellolle asti. Toisaalta, kuin hyvityksenä näistä vuonna 2000 Vaheri oli rallin päätöspätkä, kun Grönholm juhli ensimmäistä kotivoittoaan. Ja kun Grönholm antoi maalissa riemukkaita haastatteluja, hänen tallitoverinsa Francois Delecour kaatoi nopeasti ”laivarannan risteyksessä”.
Vaherin kokonaisarvosana: 3,05
5. Ruuhimäki
Sijan viisi jakaa kolme eri pätkää. Ruuhimäki on Suomen MM-rallin useimpina vuosina ajettu erikoiskoe ja ehkä koko rallin kuuluisin hyppypätkä.
Pituus: 1 piste
Ruuhimäki on lyhyehkö, sillä pisimmät versiot ovat olleet 11–12-kilometrisiä, kun taas ytimekkäin vain 3,5 kilometriä pitkä.
Vuodet: 5 pistettä
Ruuhimäki on ajettu 35 vuonna Suomen MM-rallissa, mikä on enemmän kuin mikään muu erikoiskoe. Ja tämäkin ennätys huolimatta siitä, että se on toimittanut useina vuosina myös shakedownin virkaa!
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Monipuolisuus: 2 pistettä
Ruuhimäki perustuu yhteen isoon tiehen, mutta vuodesta 1985 sillä on ollut aina myös mukana pienempiä teitä, joskus jopa vähän asvalttia. Pätkän lähdössä ja maalissa on ollut pieniä eroavaisuuksia vuosien mittaan, mutta suurin osa reitistä on pysynyt samana.
Hypyt: 3 pistettä
Ruuhimäki on maailmankuulu hypyistään, mutta niitä ei ole kaikkialla pätkällä. Lisäksi osa 70-luvun rajuista hypyistä on tasoitettu ja asvaltoitu. Vuonna 2018 pätkän loppuun rakennettiin myös Ouninpohjan keltaisen talon hyppyn mallinnus, josta on leiskautettu korkealle ja pitkälle.
Nopeus: 3 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Pätkä on ollut todella suoraviivainen entisaikaan – etenkin 1981, kun se oli 12 kilometriä isoa tietä putkeen, ja Hannu Mikkola ajoi Audi quattrolla pohja-ajan 130 km/h keskinopeudella. Käänteisesti vuodesta 1985 lähtien pätkä on ollut tekninen, yhden syheröisen pikkutieosuuden, lukuisten risteysten sekä vuodesta 1991 ajetun ajoharjoitteluradan huoltotien myötä.
Tapahtumat: 4 pistettä
Hannu Mikkola hylättiin vuoden 1973 Suurajoissa, koska hän ajoi maalilavalle ilman kartanlukijaa. Miksi? Kartanlukija Erkki Rautanen oli viety sairaalaan satutettuaan selkänsä rajussa hypyssä Ruuhimäessä. Tältä vuosituhannelta muistamme Harri Rovanperän ulosajon kisan johdosta vuonna 2004 ja Chris Atkinsonin pitkäksi ajon seuraavalta vuodelta. Vuonna 1994 Tommi Mäkinen spinnasi pikkutiellä johtaessaan rallia perjantaina. Jälkikäteen voidaan todeta, että kakkoseksi putoaminen pitkäksi lauantaipäiväksi saattoi olla vain etu, sillä ensimmäisenä ajanut Didier Auriol aurasi irtosorat pois tieltä!
Ruuhimäen kokonaisarvosana: 3,15
5. Jukojärvi
Jukojärvi saattaa olla hieman yllättävä nimi näin korkealla listassa, mutta numerot eivät valehtele.
Pituus: 4 pistettä
Jukojärvi on ollut tyypillisesti yli 20-kilometrinen pätkä. Vain 70-luvun versiot olivat lyhyempiä, ja nekin 10 tai 17 kilometriä pitkiä.
Vuodet: 4 pistettä
Jukojärvi oli mukana jo 1973, kun Suomessa ajettiin ensimmäistä kertaa MM-rallia. Sen jälkeen se on ollut mukana joka vuosikymmenellä paitsi nykyisellä, joskin vielä on monta vuotta aikaa korjata puute.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Vaherin tapaan myös Jukojärvellä on kolmen tien risteys, josta on ajettu kaikki kolme eri kombinaatiota, joten ei ole mitään tieosuutta, joka olisi kuulunut kaikkiin versioihin. Kuitenkin, yleisin reitti oli käytössä vuosina 1995–2014 ja sitä uudemmatkin versiot käyttivät aiempina vuosikymmeninä ajettua ison tien osuutta.
Monipuolisuus: 3 pistettä
Jukojärven tyypillisin reitti koostuu monesta tieosuudesta, jotka vaihtelevat leveiden valtionteiden ja kapeampien yksityisteiden välillä, mutta niiden luonteet ovat keskenään samankaltaisia. Lisäksi vuosien 1973-1974 pätkillä ajettiin pelkkää isoa tietä.
Hypyt: 3 pistettä
Jukojärvellä riittää hyppyjä lähes joka tieosuudella. Isoimmat löytyvät ison tien osuudelta, jota ajettiin 2015–2017 sekä vuotta 1995 edeltävillä versioilla.
Nopeus: 4 pistettä
Jukojärvi on nopeahko pätkä, mutta lukuisat risteykset hillitsevät kyytiä.
Teknisyys: 3 pistettä
Isot tiet ovat suoraviivaisia ja pikkutiet vain jokseenkin teknisiä, lukuunottamatta yhtä syheröisempää tietä koillisosassa vuosien 1995–2014 versiossa. Toisaalta sekä isoilla että pienillä teillä on pitkiä suoria.
Tapahtumat: 4 pistettä
Eniten romua pätkällä tuli vuonna 2017, kun Sebastien Ogier ajoi puuhun ja keskeytti kisan heti sen alkumetreillä. Samalla pätkällä myös Ott Tänak ja Hayden Paddon teloivat autojensa takanurkat pätkän ensimmäisessä mutkassa, ja molempien ralli meni heti pilalle – Tänak jopa kisan johtopaikalta. Runkimestarit Kris Meeke ja Jevgeni Novikov ovat myös kirjoittaneet nimensä Jukojärven mutkiin.
Jukojärven kokonaisarvosana: 3,15
5. Mökkiperä
Jo kolmas pätkä Petäjäveden alueelta top 10:ssä. Tätä voidaan pitää modernina klassikkona.
Pituus: 2 pistettä
Mökkiperän pituus ei ole vaihtunut juurikaan, yleensä 12–14 km.
Vuodet: 3 pistettä
Mökkiperä on suhteellisen uusi pätkä, joka ajettiin ensimmäistä kertaa MM-rallissa vuonna 1998. Siitä tuli kuitenkin heti erottamaton osa reittiä aina vuoteen 2016 asti, eikä jäänyt tuona aikana pois reitiltä kuin kahdesti.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Mökkiperällä on ollut aina sama runko, mutta aluissa ja lopuissa on pientä variaatiota.
Monipuolisuus: 1 piste
Suuri osa Mökkiperästä ajetaan samankaltaisilla keskikokoisilla yksityisteillä lukuun ottamatta lyhyttä linkkiä leveällä valtiontiellä.
Hypyt: 3 pistettä
Mökkiperän alkuperäisen version alussa on yhdet Suomen MM-rallin kuuluisimmista ja rajuimmista hypyistä – Humalamäen tasoiset suorastaan – mutta harmillisesti niitä ei ole ajettu vuoden 2005 jälkeen. Reitillä on myös pari muuta hyvää hyppyä, mutta ei koko pätkän matkalla.
Nopeus: 4 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Mökkiperä on kulmikkaan luonteinen, eli pitkät suorat tai täysiä ajettavat osuudet yhdistyvät tiukoilla mutkilla tai lyhyillä teknisillä osuuksilla. Täten huippunopeus saavutetaan monta kertaa ja jarrupaikat ovat kriittisiä. Osa hypyistä vaatii myös tarkkaa linjaa.
Tapahtumat: 3 pistettä
Mökkiperästä tuli Jari-Matti Latvalan arkkivihollinen uransa alkuvaiheilla, kun hänen kilpailunsa jäi kesken täällä vuosina 2007 ja 2008. Jarmo Kytölehdon näytönpaikka tehdastallissa meni myös pieleen Mökkiperässä – kivenheiton päässä hänen kotoaan – kun Subaru lipsahti ojaan. Täällä ovat ajaneet ulos myös Dani Sordo, Mads Östberg, Francois Duval ja Jussi Välimäki.
Mökkiperän kokonaisarvosana: 3,05 pistettä
4. Lankamaa
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Uniikki ja vaikea erikoiskoe, joka on ottanut paljon uhreja, riippumatta siitä, onko kotitalo pätkän varrella vai ei!
Pituus: 4 pistettä
Lankamaan ensimmäiset versiot olivat lyhyehköjä, mutta sen jälkeen aina yli 20 kilometriä – jopa rallin pisin pätkä vuosina 2008 ja 2014.
Vuodet: 5 pistettä
Lankamaa kuuluu Laukaan tavoin vuoden 1988 uutuuksiin. Se pysyi vakiokalustossa vuoteen 2014 asti, minkä jälkeen se on ollut harvinaisempaa herkkua, mutta mukana jälleen vuonna 2023.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Lankamaassa on hyvin vakiona pysynyt reitti, jota on lähes mahdotonta varioida. Pitkässä versiossa on pari vaihtoehtoista loppua ja pari erilaista lähtöpaikkaa, ja eri suuntaan se on ajettu vain 2013 ja 2022.
Monipuolisuus: 3 pistettä
Lankamaassa on Jyskälälle epätyypillistä tiestöä, jossa pohja on hiekkainen ja ojien tilalla saattaa olla penkat. Rytmi vaihtuu myös yllättäen nopeasta syheröiseen monin paikoin. Itse asiassa Jyskälälle tyypillisimmät tiet tuntuvat puuttuvan kokonaan!
Hypyt: 1 piste
Nyppyjä on, mutta autot lentävät todella harvoin ilmaan. Pikkutien osuuden nypytkin ovat vuosien saatossa tasoittuneet.
Nopeus: 4 pistettä
Lankamaan lyhyt versio oli todella nopea, jopa rallin nopein pätkä vuonna 1991, mutta sen jälkeiset versiot ovat olleet kokonaisuutena suunnilleen rallin kokonaisvauhdin mukaisia.
Teknisyys: 4 pistettä
Lankamaa on usein tekninen ja nopea samaan aikaan. Autoa on vaikea saada osumaan penkkojen väliin ja toki pikkutie on myös syheröinen. Toisaalta osuus, jota ajettiin esimerkiksi 2017 lopussa ja 2022 alussa, on todella suoraviivainen.
Tapahtumat: 5 pistettä
Mistä aloitetaan? Colin McRaen kuuluisa kaato vuonna 1992 tapahtui pätkän hiekkaharjuosuudella, kun taas ”Latomutka” yllätti Petter Solbergin vuonna 2000. Kumpikaan näistä ei oppinut kerrasta, vaikka tuli välissä maailmanmestariksi, nimittäin McRae törmäsi puuhun talonpihassa 1998 ja Solberg poistui heti maatilan risteyksen jälkeisessä mutkayhdistelmässä 2004. Lankamaan shokeeraavin kaato oli kuitenkin Juha Kankkunen vuonna 1994, sillä pätkä on hänen kotiseuduillaan, teillä, joita hän on kulkenut pikkupojasta saakka. Ei ihme, että hänen veljensä oli paikalla nostamassa autoa tielle!
Lankamaan kokonaisarvosana: 3,55
3. Myhinpää
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Kun puhutaan vauhdista ja nyppylöiden ylityksestä, Myhinpää on oikea osoite. Risteykset ja pikkutiet eivät (yleensä) hidasta tätä pätkää!
Pituus: 3 pistettä
Myhinpään pituus on ollut tyypillisesti 15–20 kilometriä, mutta myös pari pidempääkin versiota on, kuten 1982, joka oli rallin pisin pätkä 25-kilometrisenä.
Vuodet: 4 pistettä
Myhinpäätä on ajettu rallissa jo 60-luvulta saakka, mutta vuoden 1995 jälkeen se on päässyt ralliin mukaan vain neljästi ennen tätä vuotta.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Myhinpää on periaatteessa vain yhtä tietä alusta loppuun. Vain vuosina 1992 ja 2014 on ajettu pienten teiden lenkki ja vuonna 1982 paria eri tietä alussa. Muuten vain ajosuunta sekä lähtö- ja maalilippujen paikka on vaihdellut.
Monipuolisuus: 2 pistettä
Kun pätkä on vain yhtä tietä alusta loppuun, ei monipuolisuutta tule, mutta Myhinpään kylällä tie vaihtuu kapeampaan museotiehen.
Hypyt: 4 pistettä
Myhinpäässä riittää hyppyjä, mutta ne eivät ole isoja. Kovan vauhdin vuoksi ne kuitenkin vaativat tarkkaa ajolinjojen valintaa. Pätkän alkupuolella on myös kuuluisat triplahypyt.
Nopeus: 5 pistettä
Myhinpää on yksi Suomen MM-rallin kovavauhtisimpia pätkiä. Viitenä vuonna se on ollut rallin nopein pätkä (1994, 2009, 2010, 2014 ja 2015). Vuonna 2015 keskinopeus oli jopa 135 km/h.
Teknisyys: 3 pistettä
Museotiellä on enemmän tiukkojen mutkien sarjoja, isommalla tiellä taas haastavia nyppyjen ylityksiä, mutta suoraviivaisempiakin osuuksia löytyy. Vuosien 1992 ja 2014 pikkutielenkki on kapea mutta vähintään yhtä kovavauhtinen kuin iso tie, vaikkakin se lisää risteyskäännösten määrää.
Tapahtumat: 3 pistettä
Timo Salonen kaatoi täällä nopeasti vuonna 1978, mutta onnistui pitämään kakkossijansa huolimatta tuulilasin irtoamisesta. Michele Mouton ei ollut yhtä onnekas vuonna 1982, vaan hänen rallinsa päättyi kattokerhoon liittymiseen. Sama tapahtui myös Andreas Kullängille vuonna 1980 ja Sebastian Lindholmille vuonna 1994. Viimeisin nimekkäämpi epäonninen on ollut viidenneltä tilalta poistunut Henning Solberg vuonna 2010.
Myhinpään kokonaisarvosana: 3,75
2. Päijälä
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Yksi harvoista suurajoklassikoista, joka on edelleen säännöllisesti MM-rallin reitillä. Tästä pätkästä pitävät niin kuljettajat kuin yleisö. Monien vanhojen pätkien tapaan reitti oli aluksi yksinkertainen, mutta myöhemmin mukaan on otettu enemmän erilaisia teitä.
Pituus: 3 pistettä
Perinteisesti Päijälä oli vain 13 kilometriä pitkä, mutta vuodesta 1987 se on ollut pidempi, aina 23 kilometriin asti. Koska muut pätkät ovat lyhentyneet, Päijälä on ollut rallin pisin pätkä vuosina 2018–2021.
Vuodet: 5 pistettä
Päijälääkin on ajettu todella usein, ensin vuodesta 1977 vuoteen 2003 parilla huilivuodella ja sitten taas vuodesta 2014 eteenpäin tauotta.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Päijäläntien klassinen osuus on aina ollut pätkän runkona, mutta jatkeita on käytetty ensin itään ja sitten etelän suuntaan, monilla eri yhdistelmillä.
Monipuolisuus: 3 pistettä
Vanha Päijälä oli vain yhtä tietä alusta loppuun, mutta myöhemmissä on ollut monenlaista tietä leveästä kapeaan ja nopeasta hitaaseen. Vuonna 2014 reittiin lisätty Liehuntien osuus on hyvin persoonallinen, samaan aikaan tekninen ja nopea, eikä ojia aina ole.
Hypyt: 5 pistettä
Päijälä on varsinainen hyppypätkä, ja hyppyjä löytyy joka osuudelta. Isoin yksittäinen hyppy löytyy Liehuntien pohjoispäästä, kun taas yksi rajuimmista oli 90-luvulla ajetulla pikkutiellä, jossa Didier Auriol vaurioitti Toyota Celicansa alustaa vuonna 1993.
Nopeus: 4 pistettä
Klassinen versio oli suunnilleen rallin kokonaisnopeuden mukainen, 90-luvun tekniset reitit hitaampia ja nyt uusimmat nopeampia, aina yli 130 km/h:n keskinopeuksiin asti.
Teknisyys: 4 pistettä
Päijälä on tekninen, jopa silloin kun se on nopea. Pätkällä ei ole varsinaisesti helppoja osuuksia paitsi ehkä Päijäläntien pohjoisin suoraviivaisen nopea osuus tai itään ajaessa Poikuskulman pätkältä lainattu iso tie.
Tapahtumat: 3 pistettä
Päijälä tunnetaan Hannu Mikkolan mökkitienä, sillä hänen veljensä mökki oli lähellä pätkää, mutta se ei estänyt häntä keskeyttämästä ulosajoon vuonna 1984, kun Audi Sport Quattron ohjaus hajosi hypyssä. Myöhempinä vuosina Juho Hänninen, Eric Camilli, Hayden Paddon ja Takamoto Katsuta ovat olleet epäonnisia täällä.
Päijälän kokonaisarvosana: 3,9
1. Ouninpohja
Ykkössija ei ole kenellekään yllätys. Ouninpohja on ollut rallin pisin ja nopein pätkä useina vuosina, siellä on varmasti eniten hyppyjä ja ulosajotapauksia, ja reitti on pysynyt suunnilleen samana vuosikymmenien ajan. Monien mielestä se on rallin vaikein pätkä, mutta myös paras.
Laskettu mukaan Ouninpohja Länsi ja Ouninpohja Itä
Pituus: 5 pistettä
Ouninpohja on ollut 15 kertaa rallin pisin pätkä, usein selkeästi muita pätkiä pidempi. Vanha versio oli 25 kilometriä pitkä, moderni versio jopa kymmenen kilometriä pidempi. Vain vuonna 1986 pätkä on ollut alle 10 kilometriä pitkä, tarkoituksella lyhennettynä vauhtien hillitsemiseksi.
Vuodet: 5 pistettä
Ouninpohja on ollut rallin vakiokalustoa aina, paitsi kun se on ollut liian nopea sen hetkisille säännöille!
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Jos kaikki Ouninpohjan versiot laitetaan kartalle päällekkäin, se muodostaa 40 kilometriä pitkän reitin, jossa ei ole mitään kiertoteitä tai vaihtoehtoja, vain lähdöt ja maalit ovat olleet eri paikoissa. Tosin kuriositeettina vuosien 1986 ja 1992–1993 reiteillä ei ole metriäkään samaa. Myös vuosina 2005–2006 pätkä jaettiin kahteen osaan vauhdin hidastamiseksi.
Monipuolisuus: 2 pistettä
Ouninpohjan vanha 25-kilometrinen versio oli vain kahta leveää ja kovapohjaista tietä. Modernissa versiossa mukaan on lisätty haastava pikkutieosuus ja kaksi lyhyttä helpompaa osuutta, mutta ei silti paljon yli 30-kilometriselle pätkälle.
Hypyt: 5 pistettä
Jos Päijälässä oli paljon hyppyjä, Ouninpohjassa niitä on enemmän. On isoja hyppyjä, vinoja hyppyjä, hyppysarjoja, kaikkea tavaraa!
Nopeus: 5 pistettä
Ouninpohja on ollut kuudesti rallin nopein pätkä. Se on ollut jopa liian nopea, sillä se on johtanut monenlaisiin toimenpiteisiin edellä mainituista osiin pilkkomisista shikaaneihin tai yksinkertaisesti rallin reitiltä poistamiseen.
Teknisyys: 4 pistettä
Ouninpohjantien osuus ja pikkutie ovat nopeaa mutta teknistä vain parilla suoraviivaisella osuudella. Kakariston risteys on myös yksi Suomen MM-rallin tiukimmista mutkista metsäpätkällä. Kuitenkin, Okskulmantie on todella suoraviivaista etenkin eteläosaltaan, mikä vähentää pätkän kokonaisteknisyyttä.
Tapahtumat: 5 pistettä
Kuten hyppyjen kohdalla, mittari menee asteikosta yli tässä osiossa. Marcus Grönholm, Petter Solberg, Harri Rovanperä, Toni Gardemeister, Dani Sordo, Sebastian Lindholm, Thomas Rådström, Bruno Thiry, Malcolm Wilson – onko ketään, joka ei ole tyrinyt Ouninpohjassa? Ulosajojen lisäksi myös hurjat pohja-ajat kuten Hannu Mikkola siipi-Audilla vuonna 1985 tai Kris Meeke 2016 ovat muodostuneet legendaarisiksi.
Ouninpohjan kokonaisarvosana: 4,45
Juttusarjan ensimmäisen listauksen (sijat 21-30) voit lukea tästä.
Juttusarjan toinen listaus (sijat 11-20) löytyy täältä.
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Suomen MM-rallin Top 30 erikoiskokeet:
- 1. Ouninpohja
- 2. Päijälä
- 3. Myhinpää
- 4. Lankamaa
- 5. Mökkiperä
- =. Jukojärvi
- =. Ruuhimäki
- 8. Vaheri
- =. Leustu
- 10. Urria
- 11. Hassi
- 12. Humalamäki
- 13. Lempää
- 14. Ehikki
- 15. Kakaristo
- ==. Konivuori
- ==. Palsankylä
- 18. Västilä
- ==. Moksi
- 20. Savo
- 21. Juupajoki
- 22. Valkola
- 23. Mattila
- 24. Vellipohja
- ==. Harju
- 26. Kokkosenlahti
- ==. Himos
- ==. Surkee
- 29. Pihlajakoski
- ==. Laukaa
Täpärästi listalta pois jäivät:
- Äänekoski
- Ässämäki
- Parkkola
- Pengonpohja
- Väärinmaja
- Rapsula
- Kalliokoski
- Kuukanpää
- Vartiamäki
- Laajavuori
Katso alta, kuinka Kalle Rovanperä valmistautui ensi viikolla ajettavaan Suomen MM-ralliin testien merkeissä.
