Rallit.fi listaa Suomen MM-rallin kautta aikain 30 parasta erikoiskoetta puhtaasti datan perusteella. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi ensimmäiset kymmenen (sijat 21-30), nyt on vuorossa keskimmäinen kymmenikkö, jossa kokonaisarvosanat nousevat lähemmäs kolmea tähteä. Erikoiskoe voi saada arvosanaksi maksimissaan viisi pistettä kahdeksan eri kategorian perusteella.
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Lue myös: Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 21-30 – yleisön suosikki ei yllä kärkisijoille
Tässä listauksessa on mukana klassikoita mutta myös yksi rallin moderneimmista erikoiskokeista, joka on saanut nimensä ikonisen risteyksen mukaan.
Reittiasiantuntijan laatima listaus on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
20. Savo
Juttusarjan keskimmäisen osan aloittaa top 30:n eteläisin pätkä. Tämä klassikko on tekninen jopa ilman risteyskäännöksiä.
Pituus: 1 piste
Savo on aina ajettu 7-8-kilometrisenä lukuun ottamatta vuotta 1987, jolloin sitä jatkettiin pidemmälle 10 kilometrin mittaan.
Vuodet: 2 pistettä
Savo oli oleellinen osa reittiä vuosina 1982–1995, mutta ei koskaan sen jälkeen, ja aiemmat ajokerrat olivat ennen MM-arvoa. Se ei myöskään kuulunut vuoden 1985 reitille ja peruttiin vuodelta 1986 ennen starttia.
Muuttumattomuus: 5 pistettä
Monipuolisuus: 0 pistettä
Tämä pätkä koostuu vain yhdestä tiestä, ja lukuun ottamatta vuotta 1993 se on aina ajettu samaan suuntaan.
Hypyt: 2 pistettä
Pätkällä on vuoristoratamaisia korkeuseroja ja säännöllistä hyppimistä, mutta suuri osa nypyistä pitää auton tien pinnassa.
Nopeus: 2 pistettä
Teknisyys: 4 pistettä
Vaikka ollaan leveällä ja hyväpintaisella valtiontiellä, reitti on niin syheröinen, että vauhti ei nouse paria osuutta lukuun ottamatta korkeaksi.
Tapahtumat: 1 piste
Pätkän ensimmäinen mutka tunnettiin autoja tuhoavasta ”miljoonan markan kivestä”, joka on tosin sittemmin räjäytetty. Kärkikuskeista tähän kiveen osui Lasse Lampi vuonna 1989, seitsemänneltä sijalta. Didier Auriolin epäonnen kisa vuonna 1990 päättyi myös lopulta Savoon.
Savon kokonaisarvosana: 2,55
18. Moksi
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Sija 18 on jaettu kahdelle pätkälle. Moksin kylän ympäristön sorateillä on ajettu paljon pätkiä – kuten aiemmin mainitut Surkee ja Vellipohja – mutta teitä on riittänyt myös Moksin omille erikoiskokeille.
Mukaan on laskettu Moksi – Leustu, Sahloinen – Moksi ja Niemiaho
Pituus: 4 pistettä
41-kilometrinen Moksi – Leustu on Suomen MM-rallin historian toiseksi pisin erikoiskoe. Muut Moksi-nimiset pätkät ovat olleet 8–20 kilometriä pitkiä.
Vuodet: 2 pistettä
Muuttumattomuus: 0 pistettä
Tähän on laskettu mukaan Niemiaho vuodelta 1975, joka on periaatteessa sama pätkä kuin vuoden 1988 Moksi. Sen sijaan vuosien 1984 ja 1986 Moksia ei ole laskettu tähän, sillä niillä ei ole mitään tekemistä muiden Moksi-erikoiskokeiden kanssa, vaan niiden nimi tulisi olla Korpiaho. Kaikilla jäljelle jäävillä Moksi-erikoiskokeilla on jotain yhteistä pitkän Moksi – Leustun kanssa, mutta esimerkiksi vuoden 1991 reitillä ei ole mitään yhteistä vuosien 2018–2022 reiteillä, mikä on lähempänä Surkeen reittiä. Osa näistä pätkistä olisi voitu nimetä järkevämmin.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Pitkällä Moksi – Leustulla on kaikenlaisia teitä isoista sorabaanoista metsäautoteihin, säännöllisin rytminvaihdoksin. Itse asiassa kaikilla Moksi-nimisillä pätkillä on jonkinlainen sekoitus isoa ja pientä paitsi 1975 ja 1988, kun ajettiin pelkkää nopeaa yksityistietä.
Hypyt: 2 pistettä
Suurin osa hypyistä on pikkuteillä, ja tietysti Moksi – Leustulla on myös käytössä Leustun isot hypyt.
Nopeus: 3 pistettä
Teknisyys: 3 pistettä
Suurella osalla näitä pätkiä on erittäin teknisiä metsäautoteitä kuten Moksi – Leustun alkuosa tai vuosien 2018–2021 Surkeen pätkältä lainattu pikkutielenkki, mutta mukana on myös todella kovavauhtisia ison tien osuuksia – ja medium-vauhtisia yksityisteitä. Lyhyemmistä pätkistä 1991 oli nopea ja 2000 hidas. Itse asiassa jälkimmäinen on mukana mielenkiintoisessa tilastoknopissa: se oli rallin hitain erikoiskoe 110 km/h keskinopeudellaan – yleisöpyöritykset mukaan lukien – mikä tarkoittaa, että kyseinen ralli oli varmasti vähiten hidas koko MM-sarjan historiassa!
Tapahtumat: 3 pistettä
Eniten rallin lopputulokseen vaikuttaneet ulosajot tulevat Moksi – Leustusta: Harri Rovanperän rengasrikko ja jousitusrikko rallin johdosta vuonna 2002 sekä Colin McRaen vauhdikas kaato vuotta myöhemmin. Lisäksi Juuso Pykälistö kaatoi täällä 2001 ja Chris Atkinson 2005.
Moksin kokonaisarvosana: 2,5
18. Västilä
*** Mukana tämän vuoden reitillä! ***
Edellisen pätkän naapuri on perusluonteeltaan samanlaista mutkaista isoa tietä, tyypillistä ”Tampereen lenkkiä”.
Pituus: 3 pistettä
Västilä oli tyypillisesti 12 tai 17 kilometriä pitkä, ja muutamat poikkeukset eivät muuta tätä lukemaa.
Vuodet: 3 pistettä
Västilää ajettiin usein jo ennen MM-arvoa sekä ensimmäisenä MM-arvon vuonna 1973. Vuonna 1981 se otti Mattilan paikan, mutta lopullinen Västilän ”kultakausi” oli vuosina 1988–2001, jolloin se oli mukana joka vuosi reitillä.
Muuttumattomuus: 4 pistettä
Monipuolisuus: 1 piste
Västilä koostuu periaatteessa yhdestä leveästä ja mutkaisesta tiestä, jota käytettiin jokaisella versiolla. Puolet versioista jatkuu pidemmälle etelään nopeammalle osuudelle samaa tietä sekä hieman kapeammalle toiselle tielle. Kaksi poikkeusversiota käyttää kahta muuta tietä näiden sijasta. Muuttumattomuuden vastapainona monipuolisuutta ei ole juurikaan.
Hypyt: 2 pistettä
Hyppyjä on siellä täällä, mutta ei erityisen isoja leiskautuksia.
Nopeus: 5 pistettä
Västilä on varsinainen vauhtipätkä, rallin nopein vuosina 1992 ja 1998. Tosin ensin mainitulla oli nopea loppuosa, jota ei ajettu muina vuosina.
Teknisyys: 1 piste
Västilässä on muutamia tiukkoja mutkia, mutta muuten kyseessä on aika jouhea erikoiskoe.
Tapahtumat: 1 piste
Ari Vatanen spinnasi Västilässä taistellessaan voitosta Carlos Sainzin kanssa vuonna 1990. Spinnaukseen meni aikaa ainakin 15 sekuntia, kun maalissa eroa oli 19 sekuntia. Myös Fiat-kuski Alcide Paganelli ajoi täällä ulos vuonna 1974 lupaavalta sijoitukselta kymmenen parhaan joukossa.
Västilän kokonaisarvosana: 2,6
15. Palsankylä
Palsankylä on listauksen pohjoisin erikoiskoe. Kaikki muistavat ison hypyn, mutta pienet tiet tarjoavat myös muita haasteita
Pituus: 3 pistettä
Palsankylä oli entisaikaan lyhyt kuten useimmat erikoiskokeet, mutta modernit versiot ovat olleet 13 tai 25 kilometriä pitkiä.
Vuodet: 2 pistettä
Vuoden 1973 Palsa oli pätkän MM-debyytti, mutta se palasi pidennettynä sekä reittinsä että nimensä osalta vasta vuonna 2000. Se ajettiin yhdeksän kertaa aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen se on toiminut Toyotan tehdastallin testialueena.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Palsankylällä on kolme erilaista alkuosaa, mutta kaikki versiot päättyvät aina samalle reitille. Viimeiset viisi kilometriä ovat olleet aina samat, ja moderneissa versioissa viimeiset kymmenen kilometriä.
Monipuolisuus: 4 pistettä
Palsankylällä on risteyksiä parin kilometrin välein. Aluksi ajetaan monenlaisia yksityisteitä ja lopussa vielä isoa valtiontietäkin. 25 kilometrin versiossa oli vielä enemmän todella isoa ja todella pientä tietä. Jopa vuoden 1973 kuusikilometrinen pätkä koostui kahdesta tiestä!
Hypyt: 3 pistettä
Edellä mainitun ison hypyn lisäksi yhdeltä yksityistieltä löytyy kilometrin matkalta kahdeksan hyppyä. Toki kaikilla teillä hyppyjä ei ole.
Nopeus: 2 pistettä
Palsankylä ei ole koskaan ollut rallin nopeimpien pätkien joukossa.
Teknisyys: 3 pistettä
Suurin osa tiestöstä on puoliteknistä, ilman kunnon flow’ta, mutta ei myöskään kovin syheröistä. Pitkiä suoria löytyy, mutta myös paljon risteyksiä.
Tapahtumat: 2 pistettä
Palsankylän ”runkihistoria” alkaa heti vuodesta 1973, kun Simo Lampinen kaatoi Saabin. 40 vuotta myöhemmin Palsankylä oli otsikoissa Jevgeni Novikovin törmättyä tukkipinoon, minkä seurauksena konepelti nousi pystyyn. Kris Meeke ajoi hänet kiinni ja he hyppäsivät ison hypyn tandemina!
Palsankylän kokonaisarvosana: 2,65
15. Konivuori
Sija 15 on Palsankylän lisäksi jaettu kahden Ouninpohjan reittiä hitaammassa muodossa hyödyntävän erikoiskokeen kesken. Niistä vanhempi, Konivuori, on Suomen MM-rallin historian teknisimpiä erikoiskokeita.
Pituus: 5 pistettä
Vuodet: 1 piste
Vuodesta 1987 vuoteen 1990 Konivuori oli rallin pisin pätkä, noin 30-kilometrisenä. Tämän lisäksi vuosina 1986 ja 1991 pätkästä ajettiin lyhyemmät versiot.
Muuttumattomuus: 3 pistettä
Vuosien 1988–1990 versiot olivat identtisiä, kun taas vuonna 1986 pätkä ajettiin lyhyempänä. Vuosina 1987 ja 1991 taas reitillä oli osuuksia, joita ei ajettu muina vuosina. Itse asiassa kaikille versioille yhteistä on vain Konivuorentien tekninen osuus (jota ajettiin myös eri suuntaan Hassin pätkällä vuonna 2011).
Monipuolisuus: 2 pistettä
Pätkällä on suurta kontrastia isojen ja pienten teiden välillä, mutta ei yhtään keskikokoista tietä. Lisäksi samaa tietä saatetaan ajaa kilometritolkulla.
Hypyt: 2 pistettä
Suurimmassa osassa Konivuoren versioita ajetaan Ouninpohjan isoja hyppyjä, esimerkiksi Keltaisen talon hyppy. Pienillä teilläkin on hyppyjä, mutta kaikilla osuuksilla niitä ei ole.
Nopeus: 2 pistettä
Tällä pätkällä on ollut kolmannes nopeaa, kolmannes mediumia ja kolmannes todella hidasta, joten keskiarvo jää puolivälin alapuolelle.
Teknisyys: 5 pistettä
Konivuorentien teknisyys on harvinaislaatuista neulansilmineen ja korkeuseroineen. Kun siihen yhdistetään Ouninpohjantien vinohypyt ja Hassin erikoiskokeen teknisiä paikkoja, ei pätkä voi saada kuin täydet pisteet tästä kategoriasta!
Tapahtumat: 1 piste
Vuoden 1989 voittaja Mikael Ericsson kaatoi rajusti tällä pätkällä seuraavana vuonna. Enteet oli tosin nähtävillä jo kahta vuotta aiemmin, kun hän spinnasi Hämepohjan risteyksessä.
Konivuoren kokonaisarvosana: 2,65
15. Kakaristo
Kakariston risteys on suorastaan ikoninen paikka, mutta se on antanut nimensä myös erikoiskokeelle. Siinä missä Konivuori lainasi Ouninpohjan lounaisinta osuutta, Kakaristo on hyödyntänyt koillisinta.
Mukana 2021 Kakaristo – Hassi
Pituus: 4 pistettä
Kakaristo-nimisten pätkien pituus on vaihdellut 18 ja 23 kilometrin välillä, jolloin keskiarvo jää täpärästi yli 20 kilometrin.
Vuodet: 1 piste
Tämä on listan modernein erikoiskoe, joka ajettiin ensimmäisen kerran vasta 2008 ja kokonaisuudessaan viisi kertaa.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Kaikissa versioissa on ajettu Kakariston maatilan alue sekä Pitkäjärventie eli ”Ounin pikkutie”, mutta sen lisäksi muuta yhteistä ei ole, ja jokainen versio on aina ollut erilainen kuin muut. Vuoden 2019 reitti oli itse asiassa identtinen vuosien 1996–1997 Rapsulan kanssa, kun taas vuoden 2021 versiossa startattiin Kakariston risteyksen pohjoispuolelta teiltä, joita ei ole koskaan muulloin käytetty.
Monipuolisuus: 5 pistettä
Kakaristo on niitä pätkiä, joilla tietyyppi vaihtuu jatkuvasti todella isosta todella pieneen. Vaikka keskikokoisia teitä ei ole, erilaiset variaatiot pienestä ja isosta kompensoivat pisteytystä.
Hypyt: 2 pistettä
Pitkäjärventiellä on isoja hyppyjä, ja tietysti myös vuosina 2018–2021 käytetyllä Hassintiellä. Osa tiestöstä on kuitenkin tasaisempaa.
Nopeus: 3 pistettä
Keskinopeus Kakariston erikoiskokeilla on ollut joko hieman alle tai yli rallin yleiskeskinopeuden, versiosta riippuen.
Teknisyys: 4 pistettä
Suuri osa Kakariston teistä on todella teknistä, mutta esimerkiksi Okskulmantie Kakariston eteläpuolella on melko suoraviivaista.
Tapahtumat: 1 piste
Vuonna 2019 Toyota-kuskit Kris Meeke ja Jari-Matti Latvala osuivat samaan kiveen Ounin pikkutiellä. Meeken kisa jäi kesken, mutta Latvala kärsi vain rengasrikon ja menetti johtoasemansa. Martin Prokopin ralli jäi myös kesken tällä pätkällä vuonna 2014 kymmenenneltä tilalta.
Kakariston kokonaisarvosana: 2,65
14. Ehikki
Ehikkiä voi kutsua suurajoklassikoksi. Yksi useimmin rallissa ajetuista pätkistä ja yksi listan nopeimmista pätkistä.
Mukaan on laskettu 2022 Vekkula
Pituus: 2 pistettä
Vasta vuoden 2022 Vekkula (joka lasketaan tähän mukaan) on ollut yli 20 kilometriä pitkä. Lyhyyttään kompensoidakseen pätkä ajettiin kolme kertaa vuoden 1986 Suurajoissa.
Vuodet: 5 pistettä
Ehikki on ollut 28 eri kertana mukana MM-rallissa, vaikkakin oli ennen viime vuotta 15 vuoden tauolla.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Esimerkiksi vuosien 1975 ja 1976 Ehikki-reiteillä ei ole mitään yhteistä, mutta pääpiirteissään suurin osa versioista käyttää kahta tietä, joita on maustettu muilla teillä silloin tällöin.
Monipuolisuus: 2 pistettä
Klassisessa muodossaan Ehikki on pelkkää nopean jouheaa ja suhteellisen leveää tietä. Vasta 90-luvulla pätkälle lisättiin pienen tien osuutta, ja nykyisessä Vekkulassa sitä on entistä enemmän.
Hypyt: 1 piste
Ehikissä on enemmän nyppyjä kuin hyppyjä, mutta keventävät nypytkin voivat olla haastavia.
Nopeus: 5 pistettä
Ehikki on selkeästi nopea pätkä. Se oli rallin nopein vuonna 1988, kun taas 130 km/h keskinopeus ylitettiin vuosina 2003 ja 2007 – jälkimmäinen shikaanista huolimatta!
Teknisyys: 2 pistettä
Ehikin klassinen osuus on jouhean nopeaa, ja esimerkiksi Palviantien osuus todella suoraviivaista. Toisaalta isoilla teilläkin on teknisiä osuuksia ja joissain versioissa on hankalia risteyksiä tai jopa todella pientä tietä.
Tapahtumat: 2 pistettä
Kaikki muistavat Malcolm Wilsonin kaadon uudella Ford Escort Cosworthilla vuonna 1993. Lisäksi, Marcus Grönholm putosi ojaan pikkutieosuudella vuonna 1995. Huolimatta näistä tapauksista rallin voittoa ei ole koskaan ratkaistu Ehikissä.
Ehikin kokonaisarvosana: 2,7
13. Lempää
Lempää saattaa olla myös yllättävä nimi näin korkealla listausta, mutta kyseessä on olennainen osa Päijänteen itäpuolen reittejä.
Pituus: 4 pistettä
Lempää oli usein pitkä erikoiskoe, aina 28 kilometriin mittaan asti, mutta myös lyhyempiä versioita on ajettu.
Vuodet: 3 pistettä
Lempää ajetiin joka vuosi 1987–1999, sekä 1976 ja 2016–2017.
Muuttumattomuus: 2 pistettä
Ensimmäiset kuusi kilometriä ovat samat kaikissa versioissa paitsi 1976. 2010-luvulla pätkä ei jatkanut tätä pidemmälle, mutta vuosina 1987–1999 oli vielä neljä kilometriä yhteistä, kahdella eri loppuosalla.
Monipuolisuus: 3 pistettä
Lempään pitkässä versiossa on kolmea tietyyppiä: aluksi nopeaa kylätietä, sitten isoa ja leveää torpparia ja lopuksi pehmeitä metsäautoteitä. Mikään tietyyppi ei siis palaa erikoiskokeen aikana. Lisäksi lyhyissä versioissa tietyyppejä on vielä vähemmän.
Hypyt: 2 pistettä
Etenkin pohjoisimmalla tiellä on näyttäviä vinohyppyjä, ja seuraavalla isolla tiellä myös muutamia isoja nyppyjä, mutta loppuosa pätkästä renkaat pidetään maassa.
Nopeus: 4 pistettä
Lempää on ollut tyypillisesti nopea pätkä – jopa rallin nopein vuonna 1996, kun teknisin pieni tie jätettiin pois.
Teknisyys: 3 pistettä
Vaikka puolet pätkästä on pieniä teitä, mukana on pitkiä suoria. Iso valtiontie on myös todella jouhevaa. Sen sijaan mukana on hankalia risteyksiä, nopeita mutkia yli nyppyjen ja syheröisiä osuuksia. Lisäksi ensimmäinen tie on kaiken kaikkiaan tekninen vauhdikkuudestaan huolimatta.
Tapahtumat: 1 piste
Vuonna 2017 Teemu Suninen menetti kakkossijansa tällä pätkällä ajettuaan mutkan leveäksi ja vahingoitettuaan auton etuosaa. Markku Alenilla oli myös iso hyppy vuonna 1976, mutta siitä ei koitunut seuraamuksia.
Lempään kokonaisarvosana: 2,75
12. Humalamäki
Humalamäki näyttää kartalla vain suoralta viivalta, mutta toisaalta korkeuserot eivät näy kartalla!
Pituus: 0 pistettä
Humalamäki on yksi Suomen MM-rallin lyhyimpiä metsäpätkiä. Se ei ole ollut koskaan yli neljää kilometriä pitkä.
Vuodet: 2 pistettä
Humalamäki oli vakiokalustoa rallissa aina 80-luvun puoliväliin asti, minkä jälkeen sitä ei ole ajettu. Se on silti edelleen rallin useimmin ensimmäisenä metsäpätkänä toiminut erikoiskoe. Humalamäen paluu oltiin vähällä nähdä vuonna 2020, mutta eräs pandemia päätti toisin.
Muuttumattomuus: 5 pistettä
Monipuolisuus: 0 pistettä
Humalamäki on kirjaimellisesti ollut aina vain yhtä tietä, eikä lähdön ja maalin paikka ole vaihdellut juurikaan. Ja vain kerran pätkä on ajettu toiseen suuntaan, vuoden 1979 toisella ajokerralla.
Hypyt: 5 pistettä
Humalamäki tunnetaan hypyistään, erityisesti ”paloaukeasta”, jossa on kolme rajua hyppyä ja aikanaan kun alueella ei ollut puita, oli se suosittu katselupaikka. Tosin tämän jälkeen alkaa vielä rajumpi osuus, kun tie kääntyilee hyppyjen yli.
Nopeus: 5 pistettä
Kuten arvata saattaa, kyseessä on nopea erikoiskoe, ja etenkin nykyautojen alustoilla se olisi vielä nopeampi. Humalamäki oli rallin nopein pätkä vuosina 1983 ja 1985, jälkimmäisellä 125 km/h:n keskinopeus liukkaan sateisissa oloissa.
Teknisyys: 0 pistettä
Humalamäki on todella suoraviivainen pätkä, jonka haastavuus perustui aikanaan isoihin hyppyihin. Nykyautoilla tämä ei aiheuttaisi edes yhtä suuria haasteita.
Tapahtumat: 1 piste
Stig Blomqvist vaurioitti autoaan hypyissä vuonna 1976, ennen kuin ralli ehti kunnolla edes alkaa. Vuonna 1977 Kyösti Hämäläinen oli vähällä osua Leo Kinnusen Porscheen, joka körötteli maaliin kartanlukija Jorma Pulkkisen kaasuttaessa autoa takapuskurilla istuen! Hämäläinen väisti osuman täpärästi ja lopulta voitti rallin!
Humalamäen kokonaisarvosana 3
11. Hassi
Ouninpohjan alueen itäinen osa on isännöinyt monenlaisia pätkiä laajalla tieverkolla, joiden ainoa yhteinen nimittäjä on otsikko Hassi.
Mukaan laskettu Lahnalahti 1982.
Pituus: 3 pistettä
Hassi voi olla tunnettu pitkänä erikoiskokeena, olihan esimerkiksi vuoden 1993 pätkä jopa 36 kilometriä pitkä, mutta lyhyempiäkin versioita on ajettu.
Vuodet: 3 pistettä
Hassi kuului vakiokalustoon vuosina 1977–1994, mutta on ajettu sen jälkeen vain kerran, vuonna 2011, kun Ouninpohjan alueella tehtiin tietöitä.
Muuttumattomuus: 0 pistettä
Hassi-nimiset erikoiskokeet tuottavat lähes sata kilometriä teitä. Esimerkiksi vuosien 1991 ja 1993 pätkistä tulee yhteensä 67 kilometriä mittaa, mutta niillä on vain 100 metriä yhteistä. Periaatteessa pätkästä on kaksi versiota: vanhaan nelostiehen eli nykyiseen Hassintiehen perustuva reitti ja itäpuolella kulkeva metsäautotie, jota on ajettu myös Arvajan nimellä. Toisaalta vuoden 1991 pätkä muistutti enemmän Ouninpohjaa ja oli ensimmäinen pätkä, jolla Kakariston risteys ajettiin koskaan.
Monipuolisuus: 3 pistettä
Sadan kilometrin tieverkosta luulisi löytävänsä vaikka mitä, mutta itse asiassa pätkät ovat yleensä joko todella isoa tai todella pientä, eikä keskikokoisia teitä ole juurikaan.
Hypyt: 3 pistettä
Hyppyjen määrä riippuu versiosta. Vuosina 1977, 1982–1985 ja 1993 ajetulla Haikupohjantiellä on yksi vaaranmerkillä varustettu hyppy järven rannassa, ja vuonna 1993 mukana oli myös Paaterin hyppysuora. Hassintiellä taas on tietysti esimerkiksi voimalinjojen hyppy. Isot hypyt ovatkin aiheuttaneet ongelmia kokeneille kuljettajille kuten Hannu Mikkolalle ja Per Eklundille 70-luvulla. Toisaalta osalla teistä hyppyjä ei ole juurikaan.
Nopeus: 4 pistettä
Hassi on ollut usein nopea pätkä, jopa rallin nopein vuonna 1989. Tosin, hitaampiakin versioita löytyy, esimerkiksi vuosilta 1992 ja 2011 (eikä niilläkään metriäkään samaa tiestöä).
Teknisyys: 3 pistettä
Hassi koostuu sekä suoraviivaisista ja todella teknisistä osuuksista, tai jotain siitä välistä, sekä isolla että pienellä tiellä. Eri versioilla on eri painotukset, lopputulos jää asteikon puoliväliin.
Tapahtumat: 3 pistettä
Yksi Suomen MM-rallin kuuluisimmista ulosajoista on Colin McRaen toinen kaato vuonna 1992 valmiiksi ruttuisella Subarulla. Lisäksi Juha Kankkusella ja Markku Alenilla on ollut pienempiä tilanteita rallin johtoasemassa. Hannu Mikkola myös keskeytti kakkostilalta vuonna 1978.
Hassin kokonaisarvosana 2,9 pistettä
Juttusarjan viimeinen listaus, sijat 1-10, julkaistaan lauantaiaamuna! Ensimmäisen listauksen (sijat 21-30) voit lukea tästä.
Lue lisää pisteytysperiaatteista TÄSTÄ juttusarjan ensimmäisestä jutusta.
Suomen MM-rallin TOP 30 erikoiskokeet tähän asti:
- 11. Hassi
- 12. Humalamäki
- 13. Lempää
- 14. Ehikki
- 15. Kakaristo
- ==. Konivuori
- ==. Palsankylä
- 18. Västilä
- ==. Moksi
- 20. Savo
- 21. Juupajoki
- 22. Valkola
- 23. Mattila
- 24. Vellipohja
- ==. Harju
- 26. Kokkosenlahti
- ==. Himos
- ==. Surkee
- 29. Pihlajakoski
- ==. Laukaa
Katso alta, kuinka Kalle Rovanperä valmistautui ensi viikolla ajettavaan Suomen MM-ralliin testien merkeissä.
