Suomen MM-rallissa ajetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen yli 30-kilometrinen erikoiskoe. Itse asiassa rallin pisin erikoiskoe on viime vuosina saattanut olla vain 20 kilometriä pitkä.
– 20 kilometriä on ideaali pituus erikoiskokeelle ja sitä on helppo hallita kokonaisuutena, apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen selittää pitkien erikoiskokeiden puuttumista.
Erikoiskokeiden pituuden säätelyllä voi olla myös kustannushyötyjä. Esimerkkinä Nuutinen nostaa esiin Päijälän, jossa muutaman kilometrin lyhentäminen mahdollisti erikoiskokeen ajamisen yhdellä väliturvapisteellä kahden sijasta.
Etähuollot puntarissa
FIA:n työryhmä on esittänyt ensi vuodelle sääntöuudistuksia, joihin lukeutuvat etähuollot. Nuutinen ei kuitenkaan vielä lupaa esimerkiksi monen toivomaa ”Tampereen lenkkiä”.
– Etähuollot avaavat reitin tekoon paljon mahdollisuuksia. Toki näissä pitää punnita kokonaishyöty, Nuutinen pohtii.
Nuutinen mainitsee yhdeksi Jyväskylän MM-rallin vahvuudeksi Paviljongin huoltoparkin, jossa käy paljon ihmisiä. Hänen mukaansa tehdastallit hyödyntävät tätä markkinoinnissa.
– Tiimien suhtautuminen on yksi merkittävä tukijalka meidän kalenterissa säilymiseen. Siksi ei kannata säntäillä mahdollisuuksien perässä, vaan asiat pitää puntaroida tarkasti, Nuutinen perustelee.
Nuutinen ei myöskään innostu FIA:n työryhmän mahdollisuuksista lyhyisiin tai pitkiin MM-ralleihin. Hän näkee lyhyessä rallissa ongelmana vähäisemmän lipunmyynnin, ja pitkässä rallissa haasteita pelastuskaluston ja järjestyshenkilökunnan saamisen kanssa.
Yhteen kertaan ajettavat pätkät historiaan
Yhteen kertaan ajettavia erikoiskokeita ei Suomen MM-rallissa ole ollut sitten vuoden 2021. Kari Nuutinen ei usko niitä tulevan lisää lähitulevaisuudessa yksinkertaisesti kustannussyistä.
– Erikoiskokeen järjestäminen on nykyään valtava ponnistus, tarvitaan valtavasti porukkaa ja luvittamista. Se kaikki työ ei ole järkevää kertaalleen ajettavaksi, Nuutinen toteaa.
Nuutinen kummastelee myös Ruotsin rallin aikomuksia järjestää kaikki erikoiskokeet yhteen kertaan.
– He saattavat tavoitella lyhyttä MM-rallia. Nuotitus ei muuten onnistuisi kahdessa päivässä, ja tallit eivät pidä ylimääräisistä nuottipäivistä, Nuutinen ihmettelee.
Latviassa puolestaan ajetaan pareittain yhteen kertaan ajettavia pätkiä, joilla on osittain samaa osuutta. Näin on tehty Suomen MM-rallissakin takavuosina esimerkiksi Rapsulan ja Ouninpohjan osalta vuosina 1996–1997. Nuutinen ei poissulje tällaista ratkaisua, mutta muistuttaa sen estävän lisäluokkien ajamisen.
Turhauttava keskinopeuskeskustelu
Vuodesta 2017 alkaen Suomen MM-rallin erikoiskokeita on pyritty hidastamaan eri konsteilla – shikaaneilla, useammilla risteyksillä ja enemmän pienistä teistä koostuvilla erikoiskokeilla. Viime vuosina kuitenkin mukaan on tullut jälleen Myhinpään ja Ouninpohjan kaltaisia vauhtipätkiä.
Nuutisen mukaan FIA:n ohjeistus erikoiskokeiden turvallisuuden suhteen ei ole muuttunut, mutta kriteerinä ei pidetä keskinopeutta kuten aiempina vuosikymmeninä.
– Koko keskinopeuskeskustelu on aika turhauttavaa. Toki niihin on puututtava, jos lukemat ovat rumia, Nuutinen toteaa.
Tästä huolimatta vuoden 2023 MM-rallin Lankamaa, jonka keskinopeus oli ennätykselliset 143 km/h, ei aiheuttanut Nuutisen mukaan minkäänlaisia varoituksia tai nuhteita FIA:lta. Pätkän nopeus ei myöskään tullut järjestäjille yllätyksenä, sillä erikoiskoetta oli ajettu aiemminkin.
Nuutisen mielestä keskinopeuden laskemisen sijasta on tärkeämpää saada aina säännöllisin väliajoin katkaistua kovaa ajaminen, jottei kuljettajille pääse syntymään vauhtisokeutta. Tänä vuonna asia toteutetaan esimerkiksi Myhinpäässä ja Ouninpohjassa shikaaneilla.
– Ratapuolelta on tutkimusdataa siitä, että ulosajojen riski kasvaa eksponentiaalisesti, kun ajetaan pitkään yhtäjaksoisesti kovaa, Nuutinen kertoo.
Voisikin olettaa, että Suomen MM-rallin järjestäjille sopii hyvin FIA:n työryhmän suunnitelmat hidastaa Rally1-autoja poistamalla hybridiyksikkö, pienentämällä kuristinta ja vähentämällä aerodynamiikkaa?
– On mielestäni oikea suunta, että autoista tehdään vaativampia ajaa, Nuutinen summaa.
