Suomen MM-rallin reiteillä on nähty monenlaisia ratkaisuja vuosien varrella. Joskus on kierrelty shikaaneita, joskus ajettu pätkiä kolmeen kertaan.
Rallit.fin reittiasiantuntija Antti Loponen listaa mielestään kymmenen mielenkiintoisinta ”Jyskälän” reittikokonaisuutta kronologisessa järjestyksessä.
1975 – Pikkuteitä pitkin itärajalle
70-luvulla Suurajot alkoivat aina perjantai-iltana ja päättyivät sunnuntaiaamuna. Suurin osa erikoiskokeista ajettiin yöaikaan ja ainoa lepotauko vietettiin lauantaina keskipäivällä.
Vuonna 1975 kahden lenkin välinen tauko vietettiin Savonlinnassa ja reitti käväisi muutaman kilometrin päässä itärajasta. Suunnitelmissa oli tulevina vuosina käydä rajan takanakin. Jyväskylän länsipuolella puolestaan ajettiin vain muutaman erikoiskokeen verran rallin alussa ennen Kärkistensalmen ylitystä lossilla, eikä Jämsän alueen erikoiskokeita, kuten Ouninpohjaa, ajettu laisinkaan.
Ratamestarin tehtävänä oli ollut hidastaa kilpailun keskinopeutta. Tämän vuoksi miltei kaikki pätkät olivat alle kymmenkilometrisiä ja suurin osa niistä ajettiin yksityisteillä. Lisäksi vain 13 päiväsaikaan ajettavaa erikoiskoetta oli avoinna yleisölle. Reitin pituudeksi jäi 287 kilometriä, joten se on koko historian lyhyin Suomen MM-ralli. Pisin Jyskälä ajettiin muuten vuonna 1990 (527 km).
1982 – Hyvää yötä
Vuosi 1982 toi Suurajoille uutuutena ensimmäisen yötauon, joka vietettiin perjantain ja lauantain välissä. Rallin pituutta ei kuitenkaan lyhennetty, vaan yötauon myötä lauantaiaamusta sunnuntaipäivään ajettiin yli vuorokausi putkeen kolmen lyhyen kokoomatauon voimin!
Itse reitti oli nyt kokonaan Jyväskylän lounaispuolella lukuun ottamatta lauantaiaamun lyhyttä itälenkkiä. MM-sarjassa debyyttinsä tekivät esimerkiksi Viitapohjan, Lastusen ja Savon erikoiskokeet. Ouninpohja puolestaan ajettiin kilpailun aikana jopa kolmesti!
1986 – Vauhti pois
Vuoden 1986 Korsikan tapahtumat muuttivat MM-rallien reittejä välittömästi. Yöllä piti nyt levätä yhdeksän tuntia vuorokauden ympäri ajamisen sijasta. Erikoiskokeen keskinopeus ei puolestaan saanut ylittää 110 kilometrin tuntinopeutta eikä pituus 30 kilometriä.
Suurajoihin oli kuitenkin suunniteltu jo aiemmin uusi reitti, jossa ensimmäinen yötauko vietettäisiin Tampereella, mutta reitin loppuosaa muokattiin vielä viime hetkellä uusien määräysten mukaisiksi. Yksi lenkki korvattiin yötauolla Jyväskylässä, ja nopeimmat pätkät saivat väistyä. Ouninpohja ajettiin lyhyemmissä osissa, joista Rapsulassa oli mukana myös pientä tietä. Mukaan otettiin lisäksi Konivuoren ja Kaipolanvuoren kaltaisia teknisiä erikoiskokeita.
Moni pätkä ajettiin nyt kahteen kertaan. Harvinaisempaa kuitenkin oli Ehikin ajaminen kolmeen kertaan – jokainen erilaisella lopukkeella!
Poikkeuksellista oli myös, että koko kilpailu järjestettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tämä on ainoa kerta, kun Suomen MM-rallia on ylipäänsä ajettu syyskuussa. Syyskuun puolelle kilpailu on venynyt myös vuonna 1997. Tuolloin kilpailu kylläkin loppui jo elokuun viimeisenä päivänä, mutta palkintojenjakoa venytettiin yli puolenyön, jotta uuden Toyota Corolla WRC:n luokitus ehti astua voimaan kilpailun aikana.
1987 – Kärrypolkujen ja talon pihojen kautta
Vuonna 1986 Suurajojen keskinopeus oli ollut yli sallitun rajan neljällä erikoiskokeella, joten kansainvälinen kattojärjestö FISA uhkasi poistaa Suurajojen MM-arvon, jos sama vielä toistuisi. Järjestäjät pelasivat varman päälle ja veivät reitin pienille teille, talon pihoihin ja varmuuden vuoksi asettivat vielä rengaspinoshikaaneja isoille teille. Lopputulos ei saanut kehuja oikein keneltäkään, ei edes FISAlta.
Koko kilpailu alkoi nyt jo torstaina. Erikoiskokeita oli yhteensä 52, joskin Arvajan toinen ajokerta peruttiin tien huonon kunnon vuoksi, ja etenkin N-ryhmän kuljettajat suuremmilla lähtönumeroilla kärsivät käytännössä kaikilla erikoiskokeilla.
Yksi historiankirjoja sekoittava seikka vuoden 1987 reitissä on sponsorinimien käyttö. Esimerkiksi EK2 oli viralliselta nimeltään OKO, vaikka yleisö toki tuntee sen paremmin Urriana. Vielä hämmentävämpiä ovat pari erikoiskoetta, joita ei ajettu muina vuosina, kuten Ruuhimäen eteläpuolella ajettu ”Omega Torvinen” ja metsäautoteiden kautta Ounin talon kohdalla Ouninpohjan reittiin liittynyt ”Unionin sähäkkä”.
Rallin kokonaiskeskinopeus pysyi sallituissa rajoissa, sillä se oli nyt hitaampi kuin koskaan. Järjestäjien oli pitänyt suunnitella reitti ennen kuin A-ryhmän autojen suorituskyvystä saatiin osviittaa, mutta lopulta autotkin hidastuivat niin rajusti, ettei edellisvuoden reittiä olisi tarvinnut muuttaa lainkaan tavoitteeseen pääsemiseksi.
1988 – Takaisin vauhtibaanoille
Vuonna 1988 FISA höllensi keskinopeussääntöään, ja Suurajojen reitti sai taas hengittää vapaammin. Tuttuja nopeita ja hyväpintaisia osuuksia yhdisteltiin kuitenkin entistä useammin pikkuteihin. Tästä erinomaisena esimerkkinä on 23-kilometrinen Leustu, jolla ajettiin 11:llä eri tiellä.
Mitään pätkää ei myöskään enää ajettu kahteen kertaan. Samoja osuuksia toistettiin kylläkin Surkeen ja Parkkolan sekä Rapsulan ja Hassin erikoiskokeilla.
Reitillä oli paljon uusia osuuksia. Edellä mainittujen Surkeen ja Parkkolan lisäksi reitti esitteli Siitaman, Laukaan ja Lankamaan erikoiskokeet. Lisäksi vanhemmista pätkistä Sahalahti, Västilä, Väärinmaja ja Ristijärvi tekivät paluut. Vielä kun edellisvuoden pätkiäkin oli käännetty eri suuntaan, ei reitti saanut kuljettajilta kovasti kehuja rankan harjoitustaakan vuoksi.
1996 – Modernin aikakauden alku
Uudet MM-sarjan vaatimukset siirsivät liikkuvat huollot vapaavalintaisista tienvarsista tai talon pihoista järjestäjän osoittamiin aikataulutettuihin huoltoparkkeihin, joita oli kymmenkunta ympäri reittiä. Tämän myötä ralli kuitenkin tiivistyi maantieteellisesti huomattavasti, eivätkä edes Myhinpään tai Savon kaltaiset klassikot enää mahtuneet mukaan. Erikoiskokeita ajettiin lähes vuosikymmenen tauon jälkeen kahteen kertaan, mutta täysin uutta oli se, että parin-kolmen pätkän lenkki toistettiin heti huollossa käynnin jälkeen.
Ralli järjestettiin poikkeuksellisesti perjantaista maanantaihin, ja perjantainakin suunnitelmissa oli vain Harjun yleisöerikoiskoe käännetyssä lähtöjärjestyksessä. Järjestäjät eivät halunneet toistaa muutaman edellisen vuoden tilannetta, jossa kärkikuljettajat keskeyttävät jo perjantaiaamun ensimmäisillä pätkillä, mikä oli verottanut tärkeimmän yleisöpäivän eli lauantain lipunmyyntiä. Toisaalta maanantain aamulenkki todettiin niin epäonnistuneeksi ratkaisuksi, että seuraavina vuosina rallin päätöstä juhlittiin jälleen sunnuntaina, minkä myötä perjantain metsäpätkät otettiin takaisin pienemmässä mittakaavassa.
2000 – Vähiten hidas MM-ralli
Vuonna 2000 huoltoparkkeja sai olla vielä useita, mutta vain yksi per kilpailupäivä. Perjantaina se oli Tikkakoskella, lauantaina ja sunnuntaina Hallissa. Täten yksikään huoltoalue ei sijainnut kaupunkialueella. Seuraavana vuonna esiteltiinkin Paviljongin huoltoalue, jossa kaikki huollot on järjestetty vuodesta 2002 eteenpäin.
Vuoden 2000 juhlakilpailuun oli tuotu uusina tai uusvanhoina erikoiskokeina Saarijärven suunnalta Muittari, Konttimäki ja Palsankylä. Näistä kaksi ensimmäistä tuottivat reilusti yli 130 km/h:n keskinopeudet, eikä niitä nähty enää sen koommin MM-rallissa.
Rallin vauhdikkuutta korostaa myös se, että ainoana yleisöerikoiskokeena ajettiin upouusi Killeri, tässä vaiheessa kokonaisuudessaan raviradalla. Pelkkää ovaalia saattoi ajaa WRC-autolla 118 km/h:n keskinopeutta, joten rallin hitain erikoiskoe oli sunnuntaiaamun Moksi 110 km/h:n keskinopeudella. Täten kyseessä onkin varmasti vähiten hidas MM-ralli ikinä.
2011 – Päijänteen ympäriajo
Vuosina 2010–2013 Suomen MM-ralli alkoi jo torstaina, mutta päättyi jo lauantai-iltana, mikä takasi aina isot päätösjuhlat. Tämä järjestely päättyi kuitenkin vuonna 2014, kun uusi WRC-promoottori määräsi kaikille MM-ralleille Power Stagen ajettavaksi sunnuntain keskipäivälle.
Vuoden 2011 reitti muistetaan sen perjantain lenkistä, joka kiersi Päijänteen. Lahdessa pysähdyttiin vaihtamaan renkaat ja ajamaan Jokimaan yleisöerikoiskoe. Yllättäen siirtymien määrä ei kuitenkaan kasvanut olennaisesti edellisvuodesta, sillä useampi erikoiskoe ajettiin vain yhteen kertaan. Mukana oli Hassin, Evon ja Mynnilän kaltaisia klassikoita monen vuoden tauon jälkeen.
2014 – Aikansa maratonreitti
Vaikka Etelä-Suomen lenkit olivat rikkoneet lipunmyyntiennätyksiä, vuoden 2014 reitti ei käynyt enää Kuhmoista etelämpänä. Sen sijaan Jyväskylästä ajettiin neljään eri ilmansuuntaan. Myös Harjun kaupunkierikoiskoe teki tervetulleen paluun, samoin kuin Päijälä, Pihlajakoski, Myhinpää ja Jouhtikylä.
Vaikka reitin pituus ei pärjää vertailussa aiemmille vuosikymmenille, oli se nykysääntöjen puitteissa erityisen pitkä. 360 kilometriä erikoiskokeita oli ajettu viimeksi vuonna 2004, ja 26 erikoiskoetta oli suurin lukumäärä sitten vuoden 1996. Metsäpätkiä oli puolestaan ajettu neljänä päivänä viimeksi vuonna 1992.
Valitettavasti ulkopuolelta tulleet rajoitteet ovat sittemmin lyhentäneet reittiä. Esimerkiksi metsäpätkiä ei ole saanut enää ajaa torstaina, yhdessä lenkissä ei saa ajaa kuin neljä metsäerikoiskoetta ja erikoiskokeiden alkamisväli on oltava riittävä, etteivät pääluokan autot aja samaan aikaan kahdella erikoiskokeella.
2021 – Lyhyt syyskisa
Vuoden 2020 Suomen MM-ralli peruttiin koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja seuraavanakin vuonna kilpailu siirtyi kauas kesästä aina lokakuulle asti. Tämän myötä tosin saatiin nähdä monia värikkäitä syksyisiä valokuvia, ja erikoiskokeita ajettiin pimeässä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994.
Vuoden 2021 reittiä oli myös typistetty tiiviimmäksi siten, että normaalisti torstaiaamuna ajettu shakedown kurvailtiinkin nyt vasta perjantaiaamuna. Heti samana päivänä ajettiin Harjun yleisöpätkä ja viisi metsäerikoiskoetta, kun taas lauantai ja sunnuntai olivat normaalin kaavan mukaisia. Tähän pakettiin saatiin silti mahtumaan yli 287 erikoiskoekilometriä, eli lähes normaalin 300-kilometrisen MM-rallin verran.
Rallit.fi julkaisi aiemmin listauksen Suomen MM-rallin kautta aikain 30 parhaasta erikoiskokeesta – puhtaasti datan perusteella. Lue mielenkiintoinen juttusarja kokonaisuudessaan alla olevien linkkien kautta!
Lue myös: Nyt on huimaa dataa tarjolla! Rallit.fi listaa Suomen MM-rallin historian kovimmat erikoiskokeet
Lue myös: Suomen MM-rallin parhaat erikoiskokeet: sijat 21-30 – yleisön suosikki ei yllä kärkisijoille
Katso alta, kuinka Kalle Rovanperä valmistautui Suomen MM-ralliin testien merkeissä.
