Tämä mies on Suomen MM-rallin reitin arkkitehti – ”Välillä sitä itsekin miettii, että onko tässä mitään järkeä”

Suomen MM-rallin apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen näkee reitin vuosittaisessa uudistumisessa markkinoinnillista hyötyä.
Suomen MM-ralli
Kuva: Jaanus Ree/Red Bull Content Pool
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp

Kari Nuutinen on ollut mukana Suomen MM-rallin järjestelyporukassa jo noin 30 vuoden ajan. Tänä aikana huollot ovat siirtyneet tienvarsista etähuoltojen kautta keskitettyyn huoltoparkkiin, reitit lyhentyneet 500 erikoiskoekilometristä 300:aan ja rallin koostumus vaihtunut vähitellen kokonaan yhteen kertaan ajettavista kokonaan kahteen kertaan ajettaviin erikoiskokeisiin.

Itse reitin tekeminen on kuitenkin Nuutisen mielestä pysynyt samanlaisena.

Kari Nuutinen. Kuva: Sami Kolsi

– Aiemmin oli enemmän kilometrejä, mutta myös enemmän alueratamestareita, joten tekemisen määrä on pysynyt vakiona, Nuutinen muistelee.

Nuutinen mainitsee myös, että nykyään tutustumisjakso säätelee reittiä enemmän, kun kahdessa päivässä pitää ehtiä ajaa pätkät läpi kahteen kertaan. Tällaisista rajoitteista ei ollut tietoakaan vielä vuonna 1993 Nuutisen aloittaessa uraansa.

Palapelin ensimmäinen pala

MM-rallin reitin suunnittelu on melkoinen palapeli, mutta Nuutinen ei osaa antaa yksiselittäistä vastausta siihen, mihin ensimmäinen pala asetetaan.

– Kokonaisuutta aletaan rakentamaan ”varmojen” erikoiskokeiden ympärille, ja säännöt määrittelevät palapelin kehykset, Nuutinen selittää.

Nuutinen kertoo, ettei rallia suunnitella samassa järjestyksessä kuin se ajetaan. Yksi olennaisimmista päätöksistä on esimerkiksi rallin päätöserikoiskoe eli Power Stage, jolta jaetaan lisäpisteitä, ja joka televisioidaan suorana.

– Monesti mietitään ensin palkintojenjako ja kelataan siitä taaksepäin, Nuutinen lohkaisee.

Nuutisen mukaan palapelin palojen yhteensopivuuteen vaikuttavat esimerkiksi aikatauluvaatimukset ja lupien saamiset.

– Erikoiskokeiden on oltava myös sopivan etäisyyden päässä toisistaan. Ei liian lähellä eikä liian kaukana, Nuutinen selittää.

Nuutinen paljastaa myös, että reitintekijöiden pöydällä on varalta useampi erikoiskoe kuin reittiin mahtuu, jos jokin erikoiskoe ei onnistukaan. Esimerkiksi tänä vuonna ennen ensimmäistä versiota on karsittu noin 60 kilometriä ”varaerikoiskokeita”.

Ammattikatsojien kohtuuton vaatimustaso

Monet MM-rallit saattavat ajattaa samoja erikoiskokeita vuodesta toiseen vain marginaalisilla muutoksilla, mutta Suomessa on totuttu siihen, että reitissä on vuosittain paljon uudistuksia ja jopa yllätyksiä.

– Välillä sitä itsekin miettii, että onko tässä mitään järkeä. Olisihan se helppoa tekijöille, kun vaihtaisi päivämäärät papereihin, jyrähtää Nuutinen.

Nuutinen pohtii myös, että saman reitin ajattamisesta olisi hyötyäkin, kun erikoiskokeilla voitaisiin tehdä pysyvämpiä rakenteita katselijoille. Hänen mukaansa reitin muuttumattomuudesta valittaa varsin pieni joukko.

– Tuskin kukaan on käynyt edes kaikkien erikoiskokeiden kaikilla katselualueilla. Ammattikatsojien vaatimustaso tuntuu vähän kohtuuttomalta, kun erikoiskoe on joidenkin mielestä nähty, kun se on ajettu kahtena vuonna peräkkäin. Kuljettajatkaan eivät juuri kritisoi, että onpa samaa pätkää ajettu jo useana vuonna, Nuutinen sivaltaa.

Vaikka monet toiset MM-rallit suorastaan piilottelevat nykyään reittiään aivan viime hetkiin saakka, Suomen MM-rallin kohdalla on totuttu suureen mediatapahtumaan reitin julkistuksen yhteydessä kevättalvisin. Nuutisen mukaan tämä on muodostunut myös erittäin merkittäväksi markkinointitapahtumaksi, ja vetää myös yhteyden reitin jatkuvaan uudistumiseen.

– Aika vaisu reitin julkaisutilaisuudesta tulisi, jos sama reitti toistuisi vuodesta toiseen, Nuutinen toteaa.

Lue myös nämä