Quantcast

Suomen MM-rallissa pitkä päivä – näillä pätkillä Lappi ja Rovanperä lähtevät taistelemaan kärkisijoista

Kalle Rovanperä
Kalle Rovanperä. Kuva: Toyota Gazoo Racing WRT
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp

Suomen MM-rallin pisin päivä on ohjelmassa lauantaina, jolloin ajetaan yhdeksän erikoiskoetta ja yli puolet kisan kilometreistä. Rallit.fin reittiasiantuntija käy läpi lauantain erikoiskokeet.

Toisen ajopäivän pätkille startataan äärimmäisen tasaisista asetelmista, sillä viiden kärki mahtuu vain kahdeksan sekunnin sisään. Hyundain Craig Breen ja Ott Tänak ajavat kaksoisjohdossa, mutta Toyota-kuljettajat Elfyn Evans, Esapekka Lappi ja Kalle Rovanperä ovat aivan kannassa.

Lue myös: EK6: Esapekka Lapilta huikea veto pimeässä – viiden kärki tiiviissä nipussa avauspäivän jälkeen

Lauantai 2.10.

Lauantaina ajetaan tuttuun tapaan Jyväskylästä lounaaseen Jämsän ja Kuhmoisten seudulle. Päivä kattaa yli puolet koko rallin mitasta.

Lauantain aikataulu:

08.16 EK7    Kakaristo-Hassi 1  18,17 km
09.14 EK8    Päijälä 1          22,61 km
10.38 EK9    Arvaja 1           13,49 km
11.28 EK10   Patajoki 1         20,55 km
13.28 Huolto Paviljonki
15.16 EK11   Kakaristo-Hassi 2  18,17 km
16.14 EK12   Päijälä 2          22,61 km
17.38 EK13   Arvaja 2           13,49 km
18.28 EK14   Patajoki 2         20,55 km
20.00 EK15   Harju 2             2,31 km
      YHTEENSÄ                 151,95 km

EK7/11 Kakaristo-Hassi on myös uusi erikoiskoe nimensä suhteen, ja edustaa tänä vuonna Ouninpohjan aluetta. Pätkän alku on täysin uutta, keskiosa tuttua vuoden 2019 reitiltä ja loppu vuoden 2011 Hassin pätkältä. Tämä on päivän ainoa erikoiskoe, jolla voidaan käyttää yhtään nuotteja vuodelta 2019.

Kakaristo-Hassi 2021 (punainen) ja Kakaristo 2019 (violetti).

Startti on nyt Kakariston alueen maalaisteillä – aluksi kapeaa, sitten leveää – ennen Kakariston risteystä, johon tullaan nyt aivan uudesta suunnasta. Pätkän seuraava osa näkyy tällä videolla ajassa 5:19-9:38.

 

Kakariston risteyksen jälkeen ajetaan peltojen välissä tiellä, jolla on keinotekoinen ”Tommin hyppy”. Kunnon haaste on kuitenkin edessä ”Ouninpohjan pikkutien” muodossa. Se on kapea, tekninen ja röykkyinen, mutta silti nopea. Se muistetaan Marcus Grönholmin rallin pilaajana vuosilta 1998 ja 2003. Vuonna 2019 taas täällä takarenkaansa teloivat Toyota-kuskit Jari-Matti Latvala ja Kris Meeke.

 

Pikkutie päättyy neulansilmäristeykseen ja liittyy Hassintielle. Loput pätkästä voi nähdä tällä vuoden 2011 videolla ajasta 0:25 eteenpäin, mutta maali on tänä vuonna jo kohdassa 4:05.

 

Hassintie on leveää torpparin asvalttia ja mutkat hyvin kallistettuja. Korkeuserojakin on paljon. Tiukka risteys Hassin kylällä johdattaa pätkää länteen kohti Ouninpohjaa. Tämä harvemmin ajettu osuus on myös nopean jouheaa, ja sillä on pari hyvää vinoa hyppyä.

Kakaristo-Hassi 2021 (punainen) ja Hassi 2011 (sininen).

Tällä erikoiskokeella on suorastaan poikkeuksellisen vähän rytminvaihdoksia. Yksinkertaistettuna alkupuolisko on kapeaa ja loppu leveää. Uusi alku on melko helppoa, Ouninpohjan pikkutie teknistä muttei kovin hidasta, ja leveät Hassin alueen valtiontiet nopeita, muttei rallin nopeimmasta päästä.

EK8/12 Päijälä on rallin pisin pätkä vain 22-kilometrisenä, ja myös yksi nopeimmista. Reitti on sama kuin vuonna 2019, mutta eri suuntaan. Tähän suuntaan on viime vuosina ajettu vain vuonna 2016, vaikka 70-80-luvuilla pätkä ajettiin aina nimenomaan tähän suuntaan. Startti tosin on nyt myöhemmin, 1:13 kohdalla allaolevaa videota. Matkalla on nyt myös pikkutielenkki, videon aikaleimojen 2:32 ja 2:45 välissä.

 

Tässä muodossa pätkä alkaa erittäin kovavauhtisena perinteiseltä Päijälän reitiltä – melko leveältä ja kovapohjaiselta tieltä. Juuri kun mutkista tulee tiukempia, käännytään takaviistosti pikkuteille, jotka ovat teknisiä ja kapeita. Teemu Suninen oli lähellä ajaa ulos tällä osuudella vuonna 2017 (eri suuntaan kuin nyt). Tätä pikkutielenkkiä ei ole ajettu aiemmin tähän suuntaan.

 

Kun pikkutielenkiltä palataan Päijäläntielle, se muistuttaa Ouninpohjaa jatkuvine hyppyineen ja vauhdikkaine mutkineen. Päijälän kylässä ylitetään kestopäällystetty silta ja jatketaan erittäin leveälle valtiontielle, jolla tosin on koko ajan pitkiä ja jyrkkiä mutkia. Tältä tieltä löytyy myös erittäin suosittu katselupaikka, jossa on nähty monenlaista tapahtumaa.

Lopussa ajettava Liehuntie ei ole ainakaan pätkän helpoin osuus. Tie on edelleen melko leveää ja nopeaa, mutta reunoilla ei ole ojia. Matkalla on myös muutamia yllättäviä mutkia ja hyppyjä.

EK9/13 Arvaja oli mukana jo vuoden 2020 peruutetulla reitillä. Tätä pätkännimeä käytettiin vuonna 1987, ja samaa tiestöä on ajettu Hassin ja Ouninpohjan osina vuosina 1989-1995.

Pätkän alussa ajettava Kilpijärventie – josta Arvaja 1987 koostui lähes kokonaan, ja jota ajettiin Hassin erikoiskokeella 1992-1995 – on kapea ja pehmeä metsäautotie, jolla on melko paljon korkeuseroja. Se on suhteellisen tekninen, mutta seassa on myös pitkiä suoria, joilla vauhti kasvaa. Ojat – jos niitä sattuu olemaan – ovat täynnä kiviä, joten varaa leveäksi menemiselle ei ole. Tiellä on myös maakiviä, jotka varmasti kaivautuvat esiin toiselle ajokerralle, joka tulee olemaan koko rallin röykkyisin pätkä. Itse asiassa Arvajan toinen ajokerta vuonna 1987 jouduttiin peruuttamaan tien huonon kunnon vuoksi, mutta toisaalta silloin lähtölistalla oli miltei 200 autoa.

Kilpijärventietä on käytetty monesti tehdastallien testeissä. Tässä esimerkkinä Thierry Neuville Hyundailla vuonna 2016.

 

Pätkän loppuosa ajetaan kovapohjaisemmilla ja suurilta osin myös leveämmillä teillä. Kolmen kilometrin matkalle mahtuu neljä risteystä ja kapea silta. Viimeinen tie – jota ei ole ajettu koskaan MM-rallissa – kulkee maatilan läpi ja on yllättävän vaikean oloinen.

EK10/14 Patajoki on uusi pätkä nimensä puolesta, mutta reitiltään suurilta osin tuttua Vaherin ja Himoksen erikoiskokeilta. Viimeksi näillä teillä on MM-rallia ajettu vuonna 2010, joten taas ollaan nykykuskeille uusissa maisemissa. Tällä pätkällä on ehkä enemmän rytmin- ja pinnanvaihdoksia kuin millään muulla tässä rallissa. Toinen veto ajetaan myös jokseenkin pimeässä.

Ensimmäiset kymmenen kilometriä on tuttua Vaherin eri versioista vuosikymmenten takaa. Kolme lyhyttä osuutta ajetaan vauhdikkaasti valtionteillä, ja niiden välissä kaksi pidempää osuutta kapeilla, pehmeillä ja röykkyisillä metsäautoteillä – samankaltaisilla kuin Arvajassa, mutta vielä pienemmillä. Toisinaan ruoho kasvaa keskellä tietä, toisinaan taas ryskytetään kunnostussepelillä.

Patajoki 2021 (punainen) ja Vaheri 2004 (sininen).

Loppuosa pätkästä on tutumpaa 2000-luvun Himoksen pätkiltä. Nämä metsätiet ovat leveämpiä, jouhevampia ja nopeampia, mutta matkalla on kaksi takaviistoa risteystä ja niiden välissä erittäin kapea ja karkean sepelinen osuus. Erikoiskokeen viimeiset 1,3 kilometriä leveää torpparin asvalttia taas on aiemmin MM-sarjassa ajamatonta.

Vuoden 2010 Himoksen pätkän kanssa yhtenevä osuus näkyy tällä videolla alkaen 2:00. Aikakoodissa 6:27 käännytään siis nyt loivasti oikealle takaviiston vasurin sijasta.

Illan pimettyä ajetaan vielä Harju toiseen kertaan. Tunnelman pitäisi olla kohdillaan pimenevässä syysillassa!

Katso alta kooste Suomen MM-rallin perjantain viimeisten erikoiskokeiden tapahtumista.

[YouPlaySinglePlayer video=”1719,2282,389155″ ap mute]  

Lue myös nämä

  • Uusimmat