Yleisö äänesti parhaista pätkistä – nyt suomalaiset rallimestarit antavat oman tuomionsa

Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet on saatu järjestettyä yleisöäänestyksellä, mutta entä mitä mieltä ovat Suomen mestarit Juha Salo, Teemu Asunmaa ja Juho Hänninen?
Juha Salo
Juha Salo Länsirannikon SM-rallissa 2022. Kuva: AKK / Taneli Niinimäki
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp

Rallit.fi julkisti lauantaina yleisöäänestyksen tulokset. Voit tutustua Suomen parhaiden kansallisen tason erikoiskokeiden listaukseen tässä artikkelissa.

Lue lisää: Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet pistetty järjestykseen! Yksi maakunta otti murskavoiton

Rallit.fi kysyi vielä suomalaisilta rallimestareilta Juha Salolta, Teemu Asunmaalta ja Juho Hänniseltä mielipidettä parhaista pikataipaleista.

Kotipätkät

Keskustelu erikoiskokeista on helppo aloittaa kunkin kuljettajan kotikulmilta. Moninkertainen Suomen mestari Juha Salo nostaa kärkikymmenikköönsä neljä erikoiskoetta kotiseuduiltaan. Yhtä niistä hän ei tosin ole ajanut koskaan rallissa.

– Antiaista olen ajanut siviiliautolla ja kuullut sieltä paljon tarinoita, mutta pätkä on nykyään päällystetty öljysoralla, eikä ole sen jälkeen rallissa ajettu.

Salo muistaa myös, kuinka Markku Alen käytti tietä usein testeihinsä 80-luvulla.

Riihimäki-Rallin reitiltä Salo nostaa esiin Hevosojan ja Järventaustan nimillä ajetun pätkän, Ojajärven ja Hirvijärven.

– Ojajärvi on näistä minulle vähän vieraampi, mutta Hirvijärveä olen ajanut usein nuorena siviiliautolla. Hevosoja on hyväpintaista ja kääntyilevää tietä, jossa on tarkkoja paikkoja.

Myös Teemu Asunmaa pitää Hevosojasta, mutta hänelle Riihimäen seudun pätkät eivät ole yhtä rakkaita kuin vaikkapa Keski-Suomen. Asunmaan suosikki kotiseudultaan Pohjanmaalta on Naarajoen erikoiskoe.

– Se on hyvin erityyppinen pätkä kuin normaalisti Pohjanmaalla, siinä on tosi paljon korkeuseroja.

Hän kehuu myös Mikkelin pätkiä, joista erityisesti mieleen on jäänyt Sattila.

– Valtatien varrella on paljon yleisöä ja siinä on vähän kaikkea sekoitettu: iso tie alussa, risteystä risteyksen perään ja peltoaukeeta, rytmi vaihtelee hirveesti.

Teemu Asunmaa kotipätkillään Pohjanmaa-rallissa 2023. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK

Juho Hännisen muisteluihin ei mahdu pätkiä omilta kotiseuduilta Punkaharjulta, mutta lähimmäksi päästään Itärallin pätkillä, joista hän nostaa esiin Oskolan ja Palon.

– Tien luonne muuttuu aika nopeasti erilaiseksi, kun lähdetään tästä meiltä Joensuuhun päin.

Myös Asunmaan mielestä ”Oskola pitkänä versiona on todella hieno”. Hän pitää tosin Itärallin pätkistä enemmän talvella, kun niitä on aurattu kapeammiksi. Asunmaan mieleen jäi myös vuoden 2023 Itärallin päätöspätkä Tervavaara.

– Todella hieno erikoiskoe, jopa viime vuoden Oskolaa hienompi.

Tampereen klassikot

Rallit.fin yleisöäänestystä hallitsivat Tampereen seudun pätkät, ja niille riittää arvostusta myös Suomen mesterilta.

Hänninen muistelee Tampereella ajettua vuoden Pirelli-rallia 2006, kun hän ajoi WRC-Mitsubishillä Jyväskylään valmistautuessaan.

– Siitama oli ensimmäinen pätkä ja aika huimavauhtinen. Spinnasin ja poltin kytkimen venkslatessa.

Viimeisenä pätkänä ajettu Pengonpohja puolestaan sujui jo paremmin.

– Oli hienoa ajaa koko ajan kääntyilevää tietä, kun oppi ajamaan autolla. Aikaero uudemmalla autolla ajaneeseen Jussi Välimäkeen ei ollut myöskään suuri. 

Savon erikoiskokeesta Hännisen kokemukset rajoittuvat vuoden 2002 Waltikka-ralliin, kun hän ajoi pienellä Seat Ibizalla.

– Pätkä on vain kahdeksan kilometriä pitkä, mutta tuntui paljon pidemmältä jo nuotittaessa, kun kääntyy koko ajan. Ei Suomesta löydy montaa valtiontietä, joka kääntyy jatkuvasti noin pitkään. 

Salo ylistää myös Tampereen klassikkokaksikkoa.

– Pengonpohja ja Savo ovat ralliteitä parhaasta päästä. Harmi, ettei niitä ole juurikaan ajettu viime vuosina.

Salon mieleen tulee myös vielä listan ulkopuolelta Krääkkiön erikoiskoe. 

Myös Asunmaa kehuu Savoa ja sen tarkkoja linjauksia jatkuvasti kääntyilevällä tiellä.

– Ehkä hienompi on vielä Pengonpohja, mutta sitä en ole tainnut R5:llä ajaa. Vuosina 2013–2016 se herätti kyllä kunnioitusta aika vahvasti.

Tunturin haasteet

Tunturiralli on varmasti kaikille kuskeille tutuin kilpailu, sillä ralli on ollut vuodesta toiseen mukana ja reitti ei liiemmin muutu. Tosin hyviä pätkiä riittää, sillä nämä kolme Suomen mestaria kehuvat eri pätkiä. Yleisösuosikki Siikakämä tosin ei mahdu kenenkään listalle.

Salon valinnat Tunturista ovat Hanhikoski ja Aittajärvi. Hanhikoskesta Salo mainitsee, kuinka puut kaartuvat tien yläpuolelle muodostaen tunnelin, ja mutkat ovat loputtoman pitkiä. 

Juho Hänninen Tunturissa 2006. Kuva: AKK:n arkisto.

Hännisen suosikkeja ovat puolestaan Sarriojärvi, Ristilampi ja Kaihuavaara. Hännisen preferenssiin tosin vaikuttaa, että nämä pätkät olivat rallin lopussa, kun hän ajoi rallin WRC-Yariksella vuonna 2021. 

Asunmaa nostaa esiin erityisesti Ristilammen. Häntä miellyttää pätkässä lukuisat rytminvaihdokset, mutta myös se, että se on usein ollut rallin viimeinen pätkä, jossa rallia on sekä voitettu että hävitty.

Lounais-Suomen liukkaat torpparit

Varsinais-Suomen klassikosta Sannaisista Salolle tulee mieleen vuoden 2019 tapahtumat, kun hän ajoi Emil Lindholmin kanssa kilpaa.

– Sanoin Topille (Luhtinen, kartanlukija), että kun ajetaan tämä seuraava nopea pätkä vielä kovaa, niin Emil ei enää tule Sannaista läpi, ja niinhän siinä kävi. Emil ajoi ulos. 

Juho Hänninen puolestaan moittii Lounais-Suomen teiden liukkautta kovan torppariasvalttipohjan vuoksi. Salo taas muistelee, kuinka Jouko Puhakka ajoi vuosikymmeniä sitten näitä pätkiä kulutetuilla renkailla, jotta sai parhaan pidon.

Lue lisää: Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet pistetty järjestykseen! Yksi maakunta otti murskavoiton

Lue myös nämä