Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet pistetty järjestykseen! Yksi maakunta otti murskavoiton

Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet on nyt laitettu järjestykseen yleisöäänestyksellä. Se toteutettiin lomakkeella, johon oli esivalittu noin sata kotimaista erikoiskoetta, joita on ajettu kansallisissa kisoissa, muttei Jyväskylän MM-rallissa viimeisen 25 vuoden aikana.

Jokainen äänestäjä sai valita näistä kymmenen mielestään parasta, ilman keskinäistä paremmuusjärjestystä. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 389 kappaletta – suurkiitos kaikille äänestäneille!

1. Savo

Suomen parhaaksi kansallisen tason erikoiskokeeksi valittiin Savo. Se sai 209 ääntä eli yli puolet äänestäneistä sisällytti Savon omaan top kymppiinsä.

Vanhana Suurajopätkänä tutuksi tullut Savo on ollut myös lukuisia kertoja mukana Tampereen SM-rallissa, viimeksi vuonna 2017. Sitä on myös ajettu Viidennumero/Linno- ja Waltikka-ralleissa, ja se sai myös kunnian olla osana MM-sarjan kuskien tähdittämää HYAcenter-rallia viime kesänä.

Savo koostuu yhdestä tiestä, joka on leveä ja hyväpintainen, mutta kääntyy jatkuvasti. Korkeuseroja ja nyppyjä riittää myös, vaikka varsinaisia hyppyjä on vain muutama.

2. Pengonpohja

Pengonpohja oli äänestyksessä selkeä kakkonen 169 äänellä. Edellisen kerran SM-rallissa vuonna 2016 ja Autoglym-rallissa 2019 ajettu erikoiskoe on Savon tavoin kuulunut aiempina vuosikymmeninä säännöllisesti SM-sarjan kalustoon. MM-rallissakin se on vieraillut vuosina 1985 ja 1986. Se isännöi myös kokonaista pienoisrallia vuonna 2021.

Pengonpohjan leimallisin osuus on Pengonpohjantie (videolla 5:00 eteenpäin), joka on Savoakin teknisempi ja vieläpä kapeampi tie, jossa on jyrkkiä mäkiä. Erikoiskokeeseen on ollut liitettynä myös nopeampia osuuksia, joista erityisesti Sulun erikoiskokeena tunnettu Ristaniementie (videon alussa) sisältää muutaman näyttävän vinohypyn.

Huomio Rallit.fin lukija! Liity tästä WhatsApp Channels -kanavallemme ja saat tuoreimmat päivitykset rallimaailmasta suoraan puhelimeesi!

3. Siitama

Tampere otti äänestyksessä kolmoisvoiton Siitaman 105 äänellä. Tämäkin suurajopätkä on ollut osana Tampereen SM-ralleja jo 70-luvulla, mutta viimeksi sitä on ajettu kokonaisena 2013 sekä osittain Autoglym Historic-rallissa 2015. Kyseessä on suurilta osin hyväpintainen ja jouhean nopea valtiontie, mutta mukana on aiempina vuosikymmeninä ollut myös pienen tien osuus, jota ei tässä vuoden 2013 versiossa ajettu.

4. Siikakämä

Tunturirallin klassikoista korkeimmalle sijalle nousi Siikakämä, joka jäi palkintopallilta vain kolmen äänen verran. Se on kuulunut rallin reittiin lähes poikkeuksetta ainakin 1990-luvulta asti. Pisimmät versiot ovat olleet jopa yli 40-kilometrisiä, kuten tässä vuonna 2017.

Siikakämä koostuu tyypillisesti kapeasta metsäautotiestä sekä leveästä ja nopeasta valtiontiestä (videolla 14:28 alkaen). Metsäautotie muistuttaa hieman Kielderin metsiä: mukana on sekä pitkiä mutkia että pitkiä suoria joiden päässä ysikymppejä – mutta ennen kaikkea metsää loputtomiin. 

5. Oskola

Itärallin kruununjalokivi Oskola sijoittui äänestyksessä viidenneksi tasan sadalla äänellä. Pätkää on ajettu monissa muodoissa vuosikymmenestä toiseen käytännössä tauotta, viimeksi viime vuonna, jolloin valitettavasti tien pinta oli kunnostuksen jäljiltä irtosorainen.

Versiosta riippumatta Oskolassa on mukana vuoristoratamaisia korkeuseroja ja ylityksiä ja koko ajan kääntyilevää hyväpintaista tietä. Pisimmät versiot ovat jopa 30-kilometrisiä.

6. Seijainen

Turun lähellä sijaitseva Seijainen on ollut lähinnä Rantarallin klassikkopätkä, joskin välillä se on ollut mukana myös Länsirannikon rallissa. Viimeisin kerta SM-sarjassa on tosin vuoden 1994 Teboil-rallista, sillä Rantaralli on kuulunut myöhemmin lähinnä F-cup- ja Historic Rally Trophy -sarjoihin. 

Seijainen on hyväpintainen ja mutkainen tie. Savon tavoin se on melko lyhyt, joskin itäpään tietä on ajettu kahteen eri suuntaan, mikä mahdollistaa pienen varioinnin.

7. Uskila

Jo listan neljäs ”Tampereen lenkin” pätkä on Uskila. Se on Savon tavoin ollut Suurajojen lisäksi osana Tampereen SM-ralleja sekä Viidennumero/Linno ja Waltikka-ralleja kuin myös viime kesän HYAcenter-rallia, tosin kahteen osaan jaettuna.

Uskila on perinteistä Tampereen lenkkiä, eli isoja valtionteitä kallistuksilla, mutta luonteissa on eroja jouhean, kulmikkaan ja teknisemmän välillä, ja matkan varrella on useita risteyksiä. Tunnetuin paikka on ns. kunnanrajamutka (tällä videolla kohdassa 4:30).

8. Sarriojärvi

Toisena Tunturin pätkänä kärkisijoille pääsi Sarriojärvi. Se eroaa monista Tunturin pätkistä luonteeltaan. Nyppyjen ylitykset ja tiheämmät mutkat muistuttavat paikoitellen Keski-Suomea. Mukana on toki myös Tunturille tyypillisiä pitkiä suoria.

9. Viitapohja

Tampereen seutu valloitti puolet äänestyksen top kympistä, nimittäin Viitapohja nousi sijalle yhdeksän 82 äänellä. Tätä pätkää ajettiin Suurajoissa 60-80-luvuilla, mutta se on ollut myös usein mukana Tampereen SM-ralleissa, usein yhdistettynä osiin Terälahden erikoiskoetta. Vastaava yhdistelmä nähdään tässä vuoden 2022 F-Cupin osakilpailuna ajetun Pohjois-Häme Rallin reitiltä, jossa varsinainen Viitapohjan osuus alkaa vasta ajassa 3:30, ajettuna eri suuntaan kuin useimmin.

Tällä varsinaisella Viitapohjan osuudella on alussa ja lopussa teknisyyttä tiukkojen mutkayhdistelmien muodossa, mutta keskiosuus on todella kovavauhtinen. Tie on myös hieman kapeampi kuin useimmilla ”Tampereen Lenkin” pätkillä.

10. Sannainen

Kärkikymmenikön viimeinen sija on jaettu kahden erikoiskokeen kesken. Uudenkaupungin kupeesta löytyvä Sannainen edustaa Varsinais-Suomen äkkivääriä teitä ja on tuttu niin Länsirannikon rallista kuin Teboil-rallistakin. Viimeksi sitä on ajettu SM-tasolla vuonna 2019, jolloin pohja-ajan vei molemmilla ajokerroilla Juha Salo. Luonne on samankaltainen kuin Seijaisissa, mutta pätkä on pidempi.

10. Onkimaa

Uudenmaan ralleja edustava Onkimaa pääsi täpärästi mukaan listalle. Se on Hankirallin klassikoita, jota on ajettu myös lukuisissa muissa kilpailuissa, viimeksi vuoden 2012 SM-kauden päätöksessä Keravalla. Tuolloin Esapekka Lapin pohjat Ford Fiesta S2000:lla vastasivat 122 km/h:n keskinopeutta, joka on vastaavaa kyytiä kuin hän ajoi saman vuoden MM-rallissa Ouninpohjassa. Pätkää on ajettu vielä viime vuosina säännöllisesti pienemmissä kilpailuissa.

Monen muun listalle päässeen pätkän tavoin Onkimaa on isoa tietä ilman risteyksiä. Mukana on kuitenkin tiukkoja mutkia ja tarkasti linjattavia nyppyjen ylityksiä.

Onkimaan yhtenä erikoisuutena on myös keskeltä pätkää lähtevä asvalttitie, jota on ajettu usein Herman Onkimaan nimellä, mutta vuoden 1989 Keski-Uusimaa rallissa pätkät yhdistettiin siten, että alku oli soraa ja loppu asvalttia.

Suomen parhaat kansallisen tason erikoiskokeet

Tässä vielä 30 parhaiten sijoittunutta erikoiskoetta. Tunturin pätkiä tässä listassa on kokonaisuudessaan kuusi. Myös Pohjanmaa-rallia, Riihimäki-Rallia sekä Mänttä 200 -Ajoa alkaa löytyä kympin kärjen takaa.