Suomen MM-rallin legendapätkät: Moksi ja Leustu – tiheä ralliteiden verkosto

Parkkolan risteys on yksi Moksin erikoiskokeen suosituimpia ja tunnetuimpia paikkoja. Kuva: Citroen Racing / @World

Moksin ja Leustun erikoiskokeet ajetaan tänä vuonna jälleen Suomen MM-rallissa. Molemmat pätkät sijaitsevat alueella, jolla on nähty monta erilaista erikoiskoetta.

Rallit.fi julkaisee juttusarjan Suomen MM-rallin legendaarisista erikoiskokeista ja niiden historiasta ennen elokuun alussa ajettavaa ”Jyskälää”. Tämä on juttusarjan toinen artikkeli. Viimeinen juttu julkaistaan loppuviikon aikana.

Jämsänkosken pohjoispuolen metsissä osapuilleen teiden 9, 604 ja 607 välissä sijaitsee tieverkosto, jolla on ajettu lukematon määrä Suomen MM-rallin erikoiskokeita. Näistä Moksin ja Leustun lisäksi muistetaan hyvin nimet Surkee, Parkkola, Vellipohja, Painaa ja Sahloinen.

Tällä alueella on ajettu vuosittain erikoiskokeita Suomen MM-rallissa aina vuodesta 1981 lähtien lukuun ottamatta vuoden 2017 välivuotta. Parhaimpina vuosina alueella saattoi olla jopa viisi eri pätkää, kuten vuosina 1988 ja 1990. Alueelle saisi tehtyä jopa 100-kilometrisen erikoiskokeen risteämättä oman reittinsä kanssa, kuten apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi esitti Twitterissä.

https://twitter.com/KariNuutinen/status/938410601918992385

Lue lisää Moksin ja Leustun vaiheista vuosien varrella It Gets Faster Now -blogista.

Moksin erikoiskoe

Moksi on tuttu erikoiskokeen nimi. Sen alla on kuitenkin ajettu monia reittejä, joilla ei kaikilla ole edes mitään tekemistä keskenään.

Tämän vuoden Moksin erikoiskokeen reitillä ei ole mitään samaa 80-90-lukujen Moksin erikoiskokeiden kanssa.

Moksin nimi löytyi Suomen MM-rallin erikoiskoelistalta ensimmäisen kerran vuonna 1984. Kyseinen kolmesta erilaisesta tiestä koostuva vajaan seitsemän kilometrin vauhdikas pätkä syntyi Kuusanmäen erikoiskokeen jakamisesta kahteen osaan, ja myöhemmin tätä loppuosaa on ajettu myös Korpiahon nimellä. Sama pätkä ajettiin toiseen suuntaan vuonna 1986.

Moksi 1984 ja 1991. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vuosina 1988 ja 1991 reitillä oli myös Moksin erikoiskoe, mutta tällä ei ollut mitään tekemistä nykyisen eikä myöskään vuoden 1984 Moksin erikoiskokeen kanssa. Erikoiskoe koostui vuonna 1988 pelkästään etelästä pohjoiseen ajetusta Hoikanpohjantien yksityistiestä. Vuonna 1991 sama osuus ajettiin eri suuntaan, minkä jälkeen käännyttiin Hirvimäentien valtiontielle. Samaa yksityistietä oli myös ajettu jo vuonna 1975 Niemenahon erikoiskokeella.

Pöykky esittelee Moksin klassikkotiet

Nykyisen Moksin erikoiskokeen ensimmäinen rakennuspalikka onkin itse asiassa laitettu paikalleen Pöykyn erikoiskokeen muodossa. Vuonna 1985 esitelty pätkä koostui aluksi pelkästään Pöykyntiestä ja aiheutti Hannu Mikkolalle takapyörän taittumiseen johtaneen ulosajon. Seuraavana vuonna reitistä tuli kuitenkin pidempi ja vaihtelevampi.

Pöykky 1986-1987.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vuonna 1986 Pöykyn erikoiskokeen pidennyksinä esitellyt Petäjävedentien ja Varrasperäntien nopeat valtiontiet sekä niiden välissä kulkeva kapea ja röykkyinen Mäkelänkyläntie kuuluvat tämän vuoden Moksin erikoiskokeen reittiin.

Surkee – lauantai-illan ratkaisija

Vuonna 1988 reitillä oli kaksi uutta erikoiskoetta, jotka sisälsivät edellisvuoden Pöykyn reitin miltei kokonaisuudessaan, mutta eri suuntaan käännettynä. Perjantain päätteeksi ajettu Parkkola alkoi pohjoisemmasta Pekanmäentieltä liittyen siitä Pöykyn reitille Mäkelänkyläntielle toiseen suuntaan.

Lauantaina ajettu Surkee puolestaan starttasi Moksin kylästä länteen päin. Pian startin jälkeen käännyttiin Perälänmutkan ja Surkeejärventien muodostamalle pienten teiden lenkille, josta palattiin Moksintielle.

Surkeejärven pikkutielenkki päättää tämän vuotisen Moksin erikoiskokeen.

Vuoden 1988 Surkeen reitti jatkoi kiertämällä Surkeejärven pohjoispuolelta Koirasalmentien ja Punasuontien kautta liittyen lopulta edellisenä päivänä ajetulle Parkkolan reitille. Kyseisenä vuonna ei toistettu yhtään erikoiskoetta, mutta nämä kaksi pätkää jakoivat keskenään osan reiteistään, kuten myös Hassi ja Rapsula.

Parkkola (startti pohjoisesta) ja Surkee (startti etelästä) 1988. Molempien erikoiskokeiden loppuosa oli sama. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Seuraavana vuonna Surkeen alku muutettiin alkamaan lännemmästä Moksintieltä, joten Perälänmutkan lenkki jäi pois. Vuonna 1990 puolestaan pätkää lyhennettiin alkamaan vasta Koirasalmentieltä, ja tässä muodossa Surkee tunnettiinkin koko 1990-luvun.

Surkee ajettiin vuosina 1988-1995 lauantain viimeisenä pätkänä pimeässä, ja sen haastavuus tunnettiin kuljettajien keskuudessa. Vuonna 1991 Tommi Mäkinen nimesi Surkeen illan kovimmaksi pätkäksi Tampereen yleisöerikoiskokeen maalin tv-haastattelussa lisäten, että se on ”tarkasti ajettava pimeässä”.

Mäkinen ei olisi voinut asiaa paremmin ilmaista, sillä Surkeesta tuli vuoden 1991 ratkaisuerikoiskoe. Carlos Sainz ajoi ulos Punasuontiellä illan pimeydessä menettäen rallin johdon ensimmäistä Suurajovoittoaan tavoitelleelle Juha Kankkuselle.

37-kilometrinen Surkee 1994-1995. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Myöhempinä vuosina Surkeessa ei nähty kummempaa draamaa, vaikka vuosiksi 1994-1995 pätkän alkuun yhdistettiin Sahloisten erikoiskoe ja muutama kilometri ennen ajamatonta pikkutietä, minkä myötä pätkästä tuli 37 kilometriä pitkä. Parin välivuoden jälkeen Surkee ajettiin vielä vuonna 1998, mutta Sahloisten osuus oli jätetty nyt pois.

Parkkolan risteyksestä tulee yleisömagneetti

Parkkola sai uuden reitin vuonna 1990. Mäkelänkyläntielle kääntymisen sijasta nyt jatkettiin loppuun asti isoilla teillä aina vuoden 1988 starttiin asti. Varrasperäntien ja Moksintien yhtymäkohdasta eli Parkkolan risteyksestä tuli suosittu katselupaikka, kuten tällä videolla vuodelta 1992 nähdään.

 

 Parkkolan risteys on yksi suosituimmista katselualueista myös tämän vuoden Moksin erikoiskokeella.

Parkkola 1990 (punainen) ja 1992 (sininen). Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vuosille 1992-1997 Parkkola sai jatkokseen uuden loppuosan metsäautoteiltä Hirvimäen suunnalta. Vuonna 1996 pätkä ajettiin kahteen kertaan ja toisella ajokerralla monet puhkeamattomilla renkailla ajaneet kärsivät rengasrikoista. Huomionarvoista on myös, että vuoden 1996 toinen ajokerta sisälsi metsäautoteiden jatkona vielä Sahloisten erikoiskokeen. Tämä 33-kilometrinen pätkä ajettiin samassa muodossa seuraavanakin vuonna ja molempina vuosina se oli rallin pisin erikoiskoe.

Vuodeksi 1998 Parkkola palasi taas vuoden 1988 muotoonsa. Tuolloinkin se jakoi suurimman osan reitistään Surkeen kanssa eri päivinä.

Vuonna 1999 Parkkola sai jälleen kunnian olla rallin avauserikoiskoe, mutta nyt se oli palannut vuoden 1990 muotoon, jossa ei pikkuteillä jarruteltu. Juha Kankkusen 135 km/h keskinopeuteen yltänyt pohja-aika olikin tuon ajan autoille melkoisen huima.

2000-luvulla Parkkola muistutti usein 90-luvun Surkeeta, ajosuunnan vain vaihdellessa. Parkkola ajettiin viimeistä kertaa vuonna 2004. Tuolloin reitti oli sama kuin 1988 mutta toiseen suuntaan. Erikoiskoe tosin jäi mieleen lähinnä Pöykyntiellä sattuneesta Ari Laivolan ulosajosta, jossa katsojia jäi auton alle.

Moksi-Leustun monsteripätkä

Vuonna 2000 ajettiin jälleen Moksin erikoiskoe, mutta sen reitillä ei ollut mitään tekemistä vuosien 1991 tai 1986 kanssa. Tämä pätkä koostui lähinnä aiemmin Parkkolan erikoiskokeen lopussa ajetuista metsäautoteistä eri suuntaan ajettuna. Parkkolan risteyksestä ajettiin tällä kertaa suoraan, ja maalilinja ylitettiin pian sen jälkeen.

Moksin erikoiskoe ajettiin tässä muodossa vain kerran vuonna 2000. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Moksin jälkeen ajettiin Leustun erikoiskoe. Järjestäjien pään päällä taisi syttyä hehkulamppu, ja seuraavana vuonna erikoiskokeet yhdistettiin 41-kilometriseksi monsteriksi. Reitti jatkoi aiemman vuoden Moksin erikoiskokeen maalista isoa tietä huikean nopealla osuudella Moksin kylään. Sieltä käännyttiin etelään Hoikanpohjantielle, eli vuoden 1991 Moksin reitille, josta jatkettiin puolestaan isoa tietä kaakkoon ennen Leustun reitille liittymistä.

Moksi-Leustu koko 41 kilometrin mitassaan.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Moksi-Leustu ajettiin kuutena vuotena peräkkäin, aina täysin samassa muodossa. Se on Suomen MM-rallin historian pisin erikoiskoe lukuunottamatta 70-luvulla ajettuja Kokkosenlahden ja Risulahden pätkiä, jotka olivat hiuksenhienosti pidempiä.

Moksi-Leustulla on nimestään huolimatta vain muutama kilometri yhteistä reittiä tämän vuoden Moksin erikoiskokeen kanssa, ja sekin eri suuntaan ajettuna.

Vellipohjan kuuluisat hypyt

Vuoden 2005 uutuus Vellipohja esitteli Moksin alueelta uutta tiestöä, vaikka startti olikin samassa paikassa kuin Leustussa aiemmin. Useiden yksityisteiden ja valtionteiden lisäksi pätkä sisälsi myös lyhyen visiitin Korpiahontien asvaltille.

Suurin kohu syntyi kuitenkin huippukuskit yllättäneistä Papinvuorentien rajuista hypyistä. Muun muassa Marcus Grönholmin kartanlukijalta Timo Rautiaiselta tulivat ilmat pihalle.

 

Vellipohja jatkui Papinvuorentieltä Hankapohjantielle samaan suuntaan, johon sitä ajettiin vuonna 1986 Moksin erikoiskokeella. Siitä taas käännyttiin länteen ennen ajamattomille osuuksille Moksintietä, Mansikkamäentietä ja Petäjävedentietä. Vuosien 2005-2006 Vellipohja jatkui Mäkelänkyläntien ja Pekanmäentien kautta kohti Parkkolaa, vuosina 2007-2008 maali oli Pöykyntiellä.

Vellipohja 2005, lähes 34-kilometrinen erikoiskoe.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vellipohjan osana vuonna 2005 esitelty Mansikkamäentie aloittaa tämän vuoden Moksin erikoiskokeen.

Surkeen uusi versio

Surkeen erikoiskoe teki paluun reitille vuonna 2007. Tuolloinen reitti starttasi Surkeejärventien ja Perälänmutkantien lenkiltä aiempaan nähden eri suuntaan. Sieltä se jatkoi Parkkolan risteykseen ja Mäkelänkyläntielle päättyen ennen ajamattomalle osalle Petäjävedentietä kohti pohjoista.

Tämä reitti pysyikin lähes muuttumattomana vuoteen 2016 asti lukuunottamatta vuonna 2010 käytettyä pidempää alkuosaa samalta suunnalta kuin vuonna 1998, vuoden 2011 erilaista maaliintuloa sekä vuonna 2012 tapahtunutta suunnankääntöä nykymalliseksi.

Surkee 2012-2016. Vuosina 2007-2011 pätkä ajettiin suunnilleen samassa muodossa, mutta eri suuntaan.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vuonna 2016 Surkee oli jälleen yksi ratkaisuerikoiskokeista, kun Sebastien Ogier pudotti Volkswageninsa nokan sisämutkan ojaan kääntyessään Surkeejärven lenkille.

 

Lähes koko vuoden 2016 Surkeen reitti sisältyy tämän vuoden 20-kilometriseen Moksin erikoiskokeeseen.

Moksin paluu

Vuonna 2017 Moksi-Leustun alueella ei ajettu poikkeuksellisesti yhtäkään erikoiskoetta. Seuraavana vuonna Moksin nimi palasi erikoiskoelistalle 20-kilometrisenä pätkänä, joka yhdisti Vellipohjan ja Surkeen reittejä. Pätkä sisälsi monia rytminvaihdoksia rallin nopeimmasta rallin hitaimpaan. Stephane Lefebvre, Jarkko Nikara ja Emil Lindholm ulkoilivat R5-autoillaan, kun taas Craig Breenin WRC-autosta puhkesi rengas. Vuonna 2019 Moksin erikoiskoe ajetaan jälleen samassa muodossa.

Moksi 2018-2019.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Tästä voit katsoa Miikka Salosen Nelivetomies-sarjan incar-videon Surkeen erikoiskokeesta vuodelta 2016. Kohdassa 0:38 Surkeen erikoiskoe liittyy tämän vuoden Moksin erikoiskokeen reitille 5,7 kilometriä Moksin lähdöstä.

 

Painaa – Leustun esiaste

Tänä vuonna reitille palaavan Leustun synty alkaa vuodesta 1983 Painaan erikoiskokeen muodossa. Sillä ei tosin ole kuin muutama sata metriä yhteistä reittiä tämän vuoden Leustun erikoiskokeen kanssa.

Painaa 1983 (punainen) ja 1985-1986 (musta). Vuonna 1984 lähtö oli hieman myöhemmin kuin 1985. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: Wikimedia Maps

Painaan erikoiskoe starttasi nyttemmin asvaltoidulta Korpiahontieltä ja kääntyi pian leveälle Hirvimäentien valtiontielle, jonka alussa on tunnettu Visalan hyppyri. Tästä hyppyristä oli perimätiedon mukaan Jorma Lusenius lentänyt 48 metrin matkan Korpilahden erikoiskokeella vuonna 1968, mutta hypystä seurasi ulosajo. Nykyinen ”mäkiennätys” sen sijaan on Jevgeni Novikovin nimissä vuodelta 2009.

 

Pätkä kääntyi puolivälissä reittiään kapeammalle mutta vauhdikkaalle Leustuntielle. Tämän tien loppuosalla oli kuuluisa Kaatopaikan hyppy. Nimeään se ei ollut saanut tosin kaatuneista autoista vaan siitä, että hypyn kohdalta tosiaan lähti tie silloiselle kaatopaikalle. Tämä paikka on tuttu lukuisista tv-kuvista monelta vuodelta.

Painaa ajettiin myös vuosina 1984-1986 hieman erilaisilla alkuosilla. Alkuosasta riippumatta maali oli aina Leustuntiellä pian kaatopaikan hyppyä seuraavan rautatien alituksen jälkeen.

Tämän vuoden Leustun erikoiskoe päättyy samaan rautatien alittavaan paikkaan kuin 80-luvun Painaa

Leustun erikoiskoe

Vuonna 1987 lähtöluettelossa oli ensimmäistä kertaa Leustun nimi. Pätkä starttasi Moksin suunnalta Hoikanpohjantieltä, josta jatkettiin Hirvimäentien ja Palolahdentien kautta Leustuntielle. Tällä kertaa kaatopaikan hypyn jälkeen käännyttiin vielä tiukasta takaviistoristeyksestä maatilojen läpi kulkevalle Matomäentielle vajaan kilometrin ajaksi.

Leustu ajettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1987 tällaisessa muodossa.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Matomäentien talonpihat ja kolmionmuotoinen risteys tulevat tutuksi myös tämän vuoden rallikuljettajille Leustun erikoiskokeella, vaikkakin ajosuunta on eri.

Vuonna 1988 esiteltiin lopulta Leustu sellaisena kuin se klassisessa muodossaan opittiin tuntemaan, ja vielä sen tyypillisimmässä ajankohdassa lauantaiaamuna. Nyt erikoiskoe starttasi taas samasta paikasta kuin Painaa vuonna 1986, mutta Toimisentielle kääntymisen sijasta jatkettiin Salovuorentietä pidemmälle, ja käännyttiin pienemmälle Tuohikotasentielle (jota oli ajettu edellisenä vuonna omana erikoiskokeenaan). Tämän lisälenkin kautta palattiin Painaan reitille, mutta Hirvimäentietä päästeltiin aina Palolahdentielle asti, jossa sitten liityttiin edellisvuoden Leustun reitille.

Edellä mainitun lisäksi Leustun loppu jatkui nyt reilut seitsemän kilometriä pidemmälle. Pätkän loppuosa kaasuteltiin kapeammilla mutta nopeilla metsäteillä päättyen lopulta lähelle Juokslahtea. Saakoskella ysitien varressa ajettu tuplaristeys oli puolestaan suosittu kohde niin yleisölle kuin kuvaajillekin. Sen voi nähdä tällä videolla kohdassa 23:58

 

Vuonna 1991 Leustu sai uuden alkuosan, kun Tuohikotasentien osuus jätettiin pois ja startti siirrettiin idemmäksi Salovuorentielle käyttäen taas 80-luvun Painaasta tuttua Toimisentietä. Samana vuonna Ari Vatanen kaatoi maitosponsoroidun Ford Sierransa nokan kautta juuri ennen maalilinjaa.

Leustu 1991-2000.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Vuoden 1994 tielinjan muutos jätti kaatopaikan hyppyrin soramontun alle, joten yksi ikoninen Leustun kuvauspaikka jäi historiaan. Sittemmin Leustuntietä on suoristettu ja levennetty vuosien varrella. Myös Palolahdentie on oikaistu tästä kohdasta, jossa Kenneth Eriksson roikkui ojassa vuonna 1990.

Tämän vuoden Leustun erikoiskoe sisältää kahdeksan kilometriä vuosien 1988-1999 23-kilometrisen reitin lopusta, mukaan lukien Saakosken tuplaristeyksen, mutta toiseen suuntaan ajettuna.

Leustu uudistuu 2000-luvulla

Leustu pysyi muuttumattomana kymmenisen vuotta. Seuraavat muutokset nähtiinkin oikeastaan vasta Moksi-Leustun muodossa vuonna 2001. Moksi liittyi Leustuun hyödyntäen vuoden 1987 reittiä Hoikanpohjantieltä Palolahdentielle. Moksi-Leustun ja Leustun maalit olivat myös samassa paikassa.

Moksi-Leustun aikakauden päätyttyä Leustu palasi jälleen reitille vuonna 2007, tällä kertaa hieman lyhyempänä. Palolahdentie jätettiin reitiltä pois, joten Leustuntielle käännyttiin nyt 80-luvun Painaan tapaan suoraan Hirvimäentieltä. Nykyään tämäkin risteys on tosin oikaistu suoremmaksi.

Vuonna 2012 Leustu ajettiin ensimmäistä kertaa tämänvuotiseen suuntaan, Juokslahdelta kohti Korpiahoa.

Nykyisen muotonsa Leustu sai vuonna 2013, kun pätkä katkaistiin kahteen osaan. Leustu päättyi 10-kilometrisenä Leustuntien eteläpäähän, ja Korpiahon alue muodosti jälleen Painaa-nimisen erikoiskokeen. Vuosina 2015-2016 ajettu Horkka oli puolestaan siitä mielenkiintoinen uutuus, ettei se sisältänyt yhtään ennen ajamatonta tietä, vaan kaikki sen osuudet oli ajettu Moksin, Leustun, Moksi-Leustun tai Painaan eri versioissa.

Tämän vuoden Leustun reitti on sama kuin vuonna 2014 , mutta alkua on venytetty puolella kilometrillä, jolle mahtuu vielä yksi risteys ja ahdas talonpiha.

Leustu 2019.  Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: Wikimedia Maps.

Tästä voit katsoa Leustun vuoden 2013 version incarin Vetomies-sarjasta Simo Rantasen kyydistä. Pätkä on tänä vuonna muuten sama, mutta alkaa jo vajaan kilometrin aiemmin.

Jaa uutinen
Avatar

Antti Loponen

antti(a)itgetsfasternow.com Reittiasiantuntija