Suomen MM-ralli jatkuu perjantaina, jolloin ohjelmassa on peräti kymmenen erikoiskoetta. Rallit.fi analysoi päivän reitin.
Perjantai 2.8.
Perjantain erikoiskokeet muodostavat myötäpäivään kulkevan puoliympyrän Jyväskylän ympärille etelästä lännen kautta pohjoiseen. Kaikki erikoiskokeet ovat samoja kuin viime vuonna, ja vain yhtä niistä on muutettu. Päivän aikana ajetaan kymmenen erikoiskoetta, joka on ennätys tälle kaudelle.
Perjantain aikataulu
08.18 EK2 Oittila 19,34 km
09.21 EK3 Moksi 1 20,04 km
10.24 EK4 Urria 1 12,28 km
11.16 EK5 Ässämäki 1 12,33 km
12.39 EK6 Äänekoski 1 7,80 km
13.56 HUOLTO Paviljonki
15.24 EK7 Moksi 2 20,04 km
16.27 EK8 Urria 2 12,28 km
17.19 EK9 Ässämäki 2 12,33 km
18.42 EK10 Äänekoski 2 7,80 km
20.00 EK11 Harju 2 2,31 km
YHTEENSÄ 126,55 km
Oittila on ainoa erikoiskoe, joka ajetaan rallissa vain kertaalleen. Viime vuonna se ajettiin päivähuollon jälkeen, mutta tänä vuonna jo aamun ensimmäisenä. Täten se lyhentää muiden erikoiskokeiden toistoväliä ja helpottaa Kärkisten seudun ruuhkasumppua.
Viime vuodelle Oittilan reittiä uudistettiin. Vuosien 2016-2017 Power Stagen reitti käännettiin toiseen suuntaan, johon sitä ajettiin jo aiempina vuosikymmeninä Mutasen nimellä. Lisäksi alkuun lisättiin yhdeksän kilometriä uutta tietä.
Pätkän alussa on reilu kilometri kapeahkoa maalaistietä. Sen jälkeen käännytään kapeille ja pomppuisille metsäteille, joilla on teknisyydestään huolimatta myös vauhdikkaita paikkoja, mutta kivet vaanivat reunassa. Kahdeksan kilometrin metsätaipaleen jälkeen kiihdytetään 900 metriä aivan täysillä peltojen välissä. Neulansilmäristeys liittää Oittilan vuoden 2017 Power Stagen maaliosuudelle maatilojen keskelle. Nämä tiet ovat kapeita mutta hyväpintaisia. Kolme ysikymppiristeystä kuitenkin katkoo rytmiä jatkuvasti.
Lyhyt kiihdytys valtiontiellä johtaa keskileveälle, hyväpintaiselle ja erittäin nopealle yksityistielle. 14 kilometrin paikkeilla autot saattavat saavuttaa huippunopeutensakin. Osuuden puolivälissä on tiukahko risteys, ja sen jälkeen loppuosa on mutkaisempaa, joskin edelleen nopeaa. Hyvänä esimerkkinä on tämä yllättävä paikka 16,1 kilometrin kohdalla.
Moksi on myös viime vuoden uutuuksia. Suuri osa sen reitistä on kuitenkin samaa kuin Surkeen erikoiskoe vuosina 2012-2016. Lisäksi alussa on pari tieosuutta, joita ajettiin Vellipohjan pätkällä vuosina 2005-2008.
Moksi on täpärästi yli 20-kilometrisenä päivän pisin erikoiskoe. Se sisältää sekä koko kisan nopeimpia että hitaimpia osuuksia. Rytminmuutoksia on ehkä enemmän kuin millään muulla erikoiskokeella.
Pätkän alussa ajetaan kapeahko ja hyväpintainen tie, jolla on pari tiukempaa mutkaa. Tämän jälkeen käännytään takaviistosta ylämäkiristeyksestä, jossa Esapekka Lappi spinnasi viime vuonna. Seuraava valtiontie oli viime vuonna koko rallin nopein osuus, jolla keskinopeudet olivat kovimmillaan yli 160 km/h.
5,7 kilometrin kohdalla liitytään Surkeen reitille. Tämä tiekin on pientä mutta alkuosuutta röykkyisempää. Osuus on myös vuoristoratamaisen nyppyläinen. Tällä osuudella Craig Breeniltä hajosi rengas viime vuonna. Tien päässä oleva risteys valtiontielle puolestaan yllätti Jarkko Nikaran, ja auto kieri ojaan.
Ne, jotka risteyksestä selvisivät, pääsivät ajamaan 90-luvulta tutun Parkkolan pätkän isoa tietä. Pätkästä tulee jälleen huippunopea juuri ennen Parkkolan risteystä, joka on yksi Moksin erikoiskokeen tunnetuimmista paikoista.
Risteystä seuraava osuus on edelleen nopea, mutta sillä on enemmän nyppyjä ja doseerattuja mutkia. Sen päätteeksi käännytään taas pikkutielle. Vuonna 2016 Sebastien Ogier teki hänelle harvinaisen virheen tässä risteyksessä. Volkswagen Polo WRC:n nokka putosi sisämutkan puolelle ojaan, ja aikaa tärvääntyi.
Pätkän loppuosa on jälleen pieniä metsäteitä, aluksi kapeampaa ja teknisempää, sitten hieman leveämpää ja nopeampaa. Pätkä päättyy pitkään risteykseen takaisin isolle tielle lyhyeen kiihdytykseen ennen maalilinjaa.
Oittilan ja Moksin jälkeen perjantain saldona on jo 39 erikoiskoekilometriä. Vain vuonna 2003 on kaksi ensimmäistä metsäpätkää ennen huoltoa tuottanut enemmän kilpailullista ajoa. Säätöjen ja itseluottamuksen on siis oltava kohdillaan heti aamusta saakka. Aloitus ei ole myöskään helppo uusilla autoilla ajaville kuskeille.
Urria on ollut yksi Suurajojen klassikkopätkistä aina 60-luvulta lähtien. Viime vuonna tämän nopean pätkän alkuun ja loppuun lisättiin ennen ajamattomia pikkuteitä.
Pätkän alku on nyt kapealla ja pehmeällä metsätiellä, joka on aluksi syheröinen ja sitten vauhdikkaampi. Vauhti kasvaa entisestään 2,2 kilometrin kohdalla, kun liitytään 2010-luvun Urrian alkuosaan, joka on leveämpää ja hyväpintaisempaa.
4,3 kilometrin kohdalla käännytään Urrian klassiselle osuudelle. Tie on leveää ”torpparin asvalttia”. Kuuluisa Urrian hyppy on 6,6 kilometrin kohdalla. Se on oikeastaan aika hidas paikka, mutta toisaalta auto on katsojan silmissä pidempään.
Seuraava vauhdikas nypyn ylittävä mutka tunnetaan nykyään Hirvosen paikkana, vaikka se oli yleisön ja kuvaajien suosikki viimeistään B-ryhmän vuosina. 8,6 kilometrin paikkeilla ajetaan muutama tiukempi mutka ennen risteystä pikkutielle, jolle Urria aiemmin tällä vuosituhannella päättyi. Nyt kuitenkin käännytään vielä pienemmälle metsätielle, joka oli viime vuonna koko rallin hitain osuus. Lopulta juuri ennen maalia käännytään risteyksestä, jossa Ott Tänakin auto sammui viime vuonna.
Ässämäki edustaa koko rallin uusinta tiestöä. Näillä teillä ei ole ajettu MM-rallia ennen vuoden 2016 Halisen erikoiskoetta. Viime vuodelle Halinen käännettiin ympäri ja loppuun lisättiin osuus, joka antoi pätkälle Ässämäen nimen. Muihin päivän erikoiskokeisiin verrattuna erityistä on, että nopeaa ”torpparia” ajetaan vain lyhyt 100 metrin kiihdytys. Lisäksi osa rytminvaihdoksista tapahtuu risteysten välissä.
Pätkän alku on keskileveää ja todella nopeaa. Kolmen kilometrin kohdalla on hyppysuoran jälkeen tälle vuodelle yllättävä hakkuualue. Samalla tiestä tulee hitaampi ja mutkaisempi pariksi kilometriksi. Andreas Mikkelsen osoitti myös ojien syvyyden viime vuonna.
5,6 kilometrin kohdalla käännytään risteyksestä, minkä jälkeen tie on hieman kapeampaa ja rytmi hektisempää. Edellä mainittu lyhyt käynti valtiontiellä tapahtuu kahden risteyskäännöksen välissä ennen erikoiskokeen päättävää Ässämäentien osuutta. Se on alkukolmanneksen tavoin aluksi nopeaa, sitten syheröisempää. Tien leveys on jotain kahden ensimmäisen osuuden välistä, mutta erityistä tälle tielle on sen pehmeys. Viime vuonna toisella ajokerralla oli melkoiset spoorit.
Äänekoski on tunnettu takavuosina myös Koivistonkylän nimellä. Viime vuonna se oli koko rallin nopein erikoiskoe. Pätkän nopeus ei johdu niinkään lukuisista nopeista osista, vaan ennemmin hitaiden osuuksien puutteesta. Tälle vuodelle loppuosaa on muutettu hieman. Se onkin perjantain ainoa osuus, jolle ei voi olla nuotteja valmiina viime vuodesta.
Äänekoski ajetaan suurimmaksi osaksi melko leveällä ja hyväpintaisella yksityistiellä. Huippunopean alun jälkeen tiestä tulee jouhea ja kohtuuvauhtisesti mutkasta toiseen soljuva. Tähän suuntaan ajettaessa jotkin paikat ovat yllättäviä, kuten 3,2 kilometrin kohdalla oleva Y-risteys, jossa Thierry Neuville ajoi harhaan viime vuonna.
6,4 kilometrin kohdalla on kirjaimellisesti uusi osuus, sillä pellon halki on rakennettu aivan uusi tielinja, jota ralli nyt käyttää. Tämä osuus on varmasti pehmeämpää kuin vanha tie.
Erikoiskokeen lopussa ajetaan jälleen pieni pätkä leveää ja nopeaa valtiontietä, mutta tänä vuonna sille käännytään itään lännen sijasta. Tätä osuutta on ajettu esimerkiksi vuonna 1980, mutta eri suuntaan.
Keliolosuhteet ja lähtöjärjestys
Keskisuomalaisilla sorateillä on liukasta ensimmäisenä autona, jos sää on kuivaa. Vastaavasti kevyt sade voi tehdä pidosta jopa kuivaa keliä paremman, kun vesi sitoo irtosoran. Tuoreimman ennusteen mukaan perjantaiksi on luvassa pilvistä säätä.
Ott Tänak joutuu Sardinian epäonnestaan huolimatta starttaamaan Jyväskylän MM-rallin pitkään perjantaipäivään ensimmäisenä autona. Peräänsä hän saa kilpakumppaninsa Sebastien Ogierin ja Thierry Neuvillen. Viime vuonna Tänak pystyi tekemään pätkäpohjia kolmannelta lähtöpaikaltaan, mutta on vaikea nähdä Neuvillen pystyvän hyödyntämään lähtöpaikkaansa samoin.
Suomalaiskuskeista Esapekka Lappi ja Jari-Matti Latvala starttaavat letkan häntäpäästä, minkä vuoksi heiltä voi odottaa kovaa vauhtia perjantaina. Fordin Teemu Sunisellakin on kohtuullinen lähtöpaikka ensimmäisenä kunnon rallipäivänä.
Tutustu tarkemmin Suomen MM-rallin legendaarisiin erikoiskokeisiin!
- Suomen MM-rallin legendapätkät: Ruuhimäki – ei pelkästään hypyistään tunnettu erikoiskoe
- Suomen MM-rallin legendapätkät: Moksi ja Leustu – tiheä ralliteiden verkosto
- Suomen MM-rallin legendapätkät: Kakaristo – olennainen osa Ouninpohjaa
Katso alta torstain testierikoiskokeen tapahtumat.
[YouPlaySinglePlayer video=”1719,2282,274549″ ap mute ]
