Suomen MM-ralli lähestyy! Tämä kaikki sinun pitää tietää MM-sarjan nopeimman kisan reitistä

Kuva: Toyota Gazoo Racing

Suomen MM-ralli on ylivoimaisesti kauden nopein kilpailu. Viime vuodelle reittiä muutettiin reilusti, jottei se olisi yliampuvan nopea. Tänä vuonna ajetaan pitkälti samoja teitä pienin muutoksin. Rallit.fin reittiasiantuntija analysoi sorarallin reitin.

Suomen MM-rallin keskus on aina ollut Jyväskylässä, oli nimi sitten Jyväskylän Suurajot tai Neste Rally Finland. Kyseessä on myös ainoa kilpailu, joka on ollut osa MM-sarjaa joka kerta vuodesta 1973, lukuun ottamatta sääntöjen kullekin rallille määräämää huilivuoroa vuonna 1995.

Kun ralliväki puhuu Suomen MM-rallista, mainitaan yleensä kaksi asiaa: kova nopeus ja lukuisat hypyt. Suurelta osin tiet ovat hyväpintaisia ja nopeita, myös pikkuteitä ajaessa. Pieniä vaihteita tarvitaankin oikeastaan vain risteyksissä.

Huikeat nopeudet olivat suorastaan ongelmallisia vuonna 2017 uusien WRC-autojen myötä. Reitti oli lyöty lukkoon ennen autojen nopeuden toteamista, joten FIA määräsi reittiä hidastettavaksi turvallisuussyistä shikaaneilla. Viime vuoden reitti puolestaan suunniteltiin nykyautojen mukaisiksi. Pätkillä oli siis enemmän pikkuteitä, reilusti rytminvaihdoksia ja täten myös monta edellä mainittua hidasta risteyskäännöstä.

Oikaisueste Oittilassa. Kuva: Jaanus Ree / Red Bull Content Pool

Yksi Suomen MM-rallin omaperäinen tapa hidastaa autoja on laittaa teiden reunoihin oransseja betonipalkkeja. Ne myös pitävät tiet paremmassa kunnossa, kun kaikki renkaat sutivat tien kestävintä osaa sen sijaan, että puolet pyöristä olisi ojan puolella.

Perinteisesti Jyväskylän Suurajot oli MM-sarjan ”sprinttikisa”, jossa ajettiin vain 500 pätkäkilometriä, lyhimmillään reilun puolentoista vuorokauden aikana. Nykyajan Neste Ralli muistuttaa tätä siten, että pätkät ovat lyhyitä, mutta toisaalta niitä on enemmän kuin muissa ralleissa. Vain Australian rallissa on nykyisin enemmän pätkiä kuin ”Jyskälässä”, mutta sekin lähinnä lukuisten yleisöpätkien kautta.

Suomen MM-ralli on myös maantieteellisesti harvinaislaatuinen siinä mielessä, että erikoiskokeita ajetaan kaikissa ilmansuunnissa huoltoparkin ympärillä. Tänä vuonna pätkät ovat viime vuoden tapaan melko tiiviillä alueella – 40 kilometrin säteellä piirretty ympyrä kattaa koko rallin reitin lukuun ottamatta lauantain kolmea kauimmaista pätkää.

Jyskälä
Suomen MM-rallin erikoiskokeet sijaitsevat tiiviisti ympäri huoltoparkkia. Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Artikkeli on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.

Tutustu yksityiskohtaisemmin Suomen MM-rallin legendaarisiin erikoiskokeisiin!

Torstai 1.8.
Torstain aikataulu

09.00 SHAKEDOWN Vesala 4,26 km
19.00 EK1       Harju  2,31 km

Vesalan testierikoiskoe on pysynyt samana viime vuodesta, jolloin se oli mukana ensimmäistä kertaa. Osia tästä pätkästä on tosin ajettu Suurajoissa 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa.

Vesala alkaa melko leveällä tiellä, jolla on kaksi hyvää mutkaa. Kilometrin kohdalla käännytään todella tiukasta takapiikistä pienelle tielle. Tämä pikkutie on suorastaan pelottavan nopea, kun ajetaan täysiä puiden välissä. Ainoa mielenkiintoinen paikka tällä osuudella on linjavikainen hyppy juuri ennen toista risteystä. Pätkän loppuosa on todella leveää ja nopeaa, mutkaista ja nyppyläistä.

 

Teoriassa Vesala on täydellinen shakedown – lähtökiihdytys on asvaltilla, reitillä on erilaisia teitä, maalista lähtöön tai huoltoon on lyhyt matka ja yleisölle on kaksi hyvää välitietä. Erikoiskoe ei kuitenkaan edusta rallin luonnetta, sillä teknisemmät mutkat ja hypyt ovat aliedustettuina. Itse asiassa Vesalassa kellotettiin jopa rallin kovimmat keskinopeudet viime vuonna.

Sääennuste Vesalan testierikoiskokeelle (torstaina klo 9.00)

Kilpailu käynnistyy jälleen Jyväskylän keskustassa ajettavalla Harjun yleisöerikoiskokeella. Se alkaa kahdella asvalttikiihdytyksellä ja niiden välisellä neulansilmällä. Kaikki Harjun versiot ovat aina alkaneet juuri näin 60-luvulta saakka.

Seuraavaksi kiivetään Harjun päälle sorapintaista puistotietä pitkin. Harjun päällä kurvaillaan muutamat asvalttimutkat, sitten laskeudutaan alas ja vaihdetaan taas kapealle soratielle, jossa puut ovat lähellä. Tämä paikka muistetaan esimerkiksi vuodelta 1990, kun Didier Auriol osui yhteen puuhun.

 

Loput pätkästä ajetaan asvaltilla suurimmaksi osaksi suoria katuja pitkin välillä bussipysäkkien kautta koukaten. Vaikka liikenteenjakajia kierretään väärältä puolelta, ja Pitkäkadun suoralla on shikaani, ei Harjulle ole laitettu tynnyrinkiertodonitseja tai saman reitin ajamista moneen kertaan, kuten ulkomaan ralleissa usein tehdään. Ja juuri tämän vuoksi Harju onkin niin hyvä yleisöerikoiskoe.

Sääennuste EK1+11 Harjulle (torstaina klo 19.00 ja perjantaina klo 20.00)
Perjantai 2.8.

Perjantain erikoiskokeet muodostavat myötäpäivään kulkevan puoliympyrän Jyväskylän ympärille etelästä lännen kautta pohjoiseen. Kaikki erikoiskokeet ovat samoja kuin viime vuonna, ja vain yhtä niistä on muutettu. Päivän aikana ajetaan kymmenen erikoiskoetta, joka on ennätys tälle kaudelle.

Perjantain aikataulu

08.18 EK2    Oittila      19,34 km
09.21 EK3    Moksi 1      20,04 km
10.24 EK4    Urria 1      12,28 km
11.16 EK5    Ässämäki 1   12,33 km
12.39 EK6    Äänekoski 1   7,80 km
13.56 HUOLTO Paviljonki
15.24 EK7    Moksi 2      20,04 km
16.27 EK8    Urria 2      12,28 km
17.19 EK9    Ässämäki 2   12,33 km
18.42 EK10   Äänekoski 2   7,80 km
20.00 EK11   Harju 2       2,31 km
             YHTEENSÄ    126,55 km

Oittila on ainoa erikoiskoe, joka ajetaan rallissa vain kertaalleen. Viime vuonna se ajettiin päivähuollon jälkeen, mutta tänä vuonna jo aamun ensimmäisenä. Täten se lyhentää muiden erikoiskokeiden toistoväliä ja helpottaa Kärkisten seudun ruuhkasumppua.

Viime vuodelle Oittilan reittiä uudistettiin. Vuosien 2016-2017 Power Stagen reitti käännettiin toiseen suuntaan, johon sitä ajettiin jo aiempina vuosikymmeninä Mutasen nimellä. Lisäksi alkuun lisättiin yhdeksän kilometriä uutta tietä.

Oittila2019
Oittila 2018-2019 (punainen) ja 2016-2017 (vihreä). Eri versioilla on vain 1.9 km yhteistä reittiä samaan suuntaan. Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Pätkän alussa on reilu kilometri kapeahkoa maalaistietä. Sen jälkeen käännytään kapeille ja pomppuisille metsäteille, joilla on teknisyydestään huolimatta myös vauhdikkaita paikkoja, mutta kivet vaanivat reunassa. Kahdeksan kilometrin metsätaipaleen jälkeen kiihdytetään 900 metriä aivan täysillä peltojen välissä. Neulansilmäristeys liittää Oittilan vuoden 2017 Power Stagen maaliosuudelle maatilojen keskelle. Nämä tiet ovat kapeita mutta hyväpintaisia. Kolme ysikymppiristeystä kuitenkin katkoo rytmiä jatkuvasti.

Lyhyt kiihdytys valtiontiellä johtaa keskileveälle, hyväpintaiselle ja erittäin nopealle yksityistielle. 14 kilometrin paikkeilla autot saattavat saavuttaa huippunopeutensakin. Osuuden puolivälissä on tiukahko risteys, ja sen jälkeen loppuosa on mutkaisempaa, joskin edelleen nopeaa. Hyvänä esimerkkinä on tämä yllättävä paikka 16,1 kilometrin kohdalla.

 

Sääennuste EK2 Oittilalle (perjantaina klo 8.18)

Moksi on myös viime vuoden uutuuksia. Suuri osa sen reitistä on kuitenkin samaa kuin Surkeen erikoiskoe vuosina 2012-2016. Lisäksi alussa on pari tieosuutta, joita ajettiin Vellipohjan pätkällä vuosina 2005-2008.

Moksi on täpärästi yli 20-kilometrisenä päivän pisin erikoiskoe. Se sisältää sekä koko kisan nopeimpia että hitaimpia osuuksia. Rytminmuutoksia on ehkä enemmän kuin millään muulla erikoiskokeella.

Moksi2019
Moksi 2018-2019 (punainen), Surkee 2012-2016 (vihreä) ja Vellipohja 2007-2008 (sininen). Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Pätkän alussa ajetaan kapeahko ja hyväpintainen tie, jolla on pari tiukempaa mutkaa. Tämän jälkeen käännytään takaviistosta ylämäkiristeyksestä, jossa Esapekka Lappi spinnasi viime vuonna. Seuraava valtiontie oli viime vuonna koko rallin nopein osuus, jolla keskinopeudet olivat kovimmillaan yli 160 km/h.

5,7 kilometrin kohdalla liitytään Surkeen reitille. Tämä tiekin on pientä mutta alkuosuutta röykkyisempää. Osuus on myös vuoristoratamaisen nyppyläinen. Tällä osuudella Craig Breeniltä hajosi rengas viime vuonna. Tien päässä oleva risteys valtiontielle puolestaan yllätti Jarkko Nikaran, ja auto kieri ojaan.

 

Ne, jotka risteyksestä selvisivät, pääsivät ajamaan 90-luvulta tutun Parkkolan pätkän isoa tietä. Pätkästä tulee jälleen huippunopea juuri ennen Parkkolan risteystä, joka on yksi Moksin erikoiskokeen tunnetuimmista paikoista.

 

Risteystä seuraava osuus on edelleen nopea, mutta sillä on enemmän nyppyjä ja doseerattuja mutkia. Sen päätteeksi käännytään taas pikkutielle. Vuonna 2016 Sebastien Ogier teki hänelle harvinaisen virheen tässä risteyksessä. Volkswagen Polo WRC:n nokka putosi sisämutkan puolelle ojaan, ja aikaa tärvääntyi.

 

Pätkän loppuosa on jälleen pieniä metsäteitä, aluksi kapeampaa ja teknisempää, sitten hieman leveämpää ja nopeampaa. Pätkä päättyy pitkään risteykseen takaisin isolle tielle lyhyeen kiihdytykseen ennen maalilinjaa.

Sääennuste EK3+7 Moksille (perjantaina klo 9.21 ja 15.24)

Oittilan ja Moksin jälkeen perjantain saldona on jo 39 erikoiskoekilometriä. Vain vuonna 2003 on kaksi ensimmäistä metsäpätkää ennen huoltoa tuottanut enemmän kilpailullista ajoa. Säätöjen ja itseluottamuksen on siis oltava kohdillaan heti aamusta saakka. Aloitus ei ole myöskään helppo uusilla autoilla ajaville kuskeille.

Urria on ollut yksi Suurajojen klassikkopätkistä aina 60-luvulta lähtien. Viime vuonna tämän nopean pätkän alkuun ja loppuun lisättiin ennen ajamattomia pikkuteitä.

Pätkän alku on nyt kapealla ja pehmeällä metsätiellä, joka on aluksi syheröinen ja sitten vauhdikkaampi. Vauhti kasvaa entisestään 2,2 kilometrin kohdalla, kun liitytään 2010-luvun Urrian alkuosaan, joka on leveämpää ja hyväpintaisempaa.

4,3 kilometrin kohdalla käännytään Urrian klassiselle osuudelle. Tie on leveää ”torpparin asvalttia”. Kuuluisa Urrian hyppy on 6,6 kilometrin kohdalla. Se on oikeastaan aika hidas paikka, mutta toisaalta auto on katsojan silmissä pidempään.

 

Seuraava vauhdikas nypyn ylittävä mutka tunnetaan nykyään Hirvosen paikkana, vaikka se oli yleisön ja kuvaajien suosikki viimeistään B-ryhmän vuosina. 8,6 kilometrin paikkeilla ajetaan muutama tiukempi mutka ennen risteystä pikkutielle, jolle Urria aiemmin tällä vuosituhannella päättyi. Nyt kuitenkin käännytään vielä pienemmälle metsätielle, joka oli viime vuonna koko rallin hitain osuus. Lopulta juuri ennen maalia käännytään risteyksestä, jossa Ott Tänakin auto sammui viime vuonna.

Sääennuste EK4+8 Urrialle (perjantaina klo 10.24 ja 16.27)

Ässämäki edustaa koko rallin uusinta tiestöä. Näillä teillä ei ole ajettu MM-rallia ennen vuoden 2016 Halisen erikoiskoetta. Viime vuodelle Halinen käännettiin ympäri ja loppuun lisättiin osuus, joka antoi pätkälle Ässämäen nimen. Muihin päivän erikoiskokeisiin verrattuna erityistä on, että nopeaa ”torpparia” ajetaan vain lyhyt 100 metrin kiihdytys. Lisäksi osa rytminvaihdoksista tapahtuu risteysten välissä.

Pätkän alku on keskileveää ja todella nopeaa. Kolmen kilometrin kohdalla on hyppysuoran jälkeen tälle vuodelle yllättävä hakkuualue. Samalla tiestä tulee hitaampi ja mutkaisempi pariksi kilometriksi. Andreas Mikkelsen osoitti myös ojien syvyyden viime vuonna.

 

5,6 kilometrin kohdalla käännytään risteyksestä, minkä jälkeen tie on hieman kapeampaa ja rytmi hektisempää. Edellä mainittu lyhyt käynti valtiontiellä tapahtuu kahden risteyskäännöksen välissä ennen erikoiskokeen päättävää Ässämäentien osuutta. Se on alkukolmanneksen tavoin aluksi nopeaa, sitten syheröisempää. Tien leveys on jotain kahden ensimmäisen osuuden välistä, mutta erityistä tälle tielle on sen pehmeys. Viime vuonna toisella ajokerralla oli melkoiset spoorit.

Sääennuste EK5+9 Ässämäelle (perjantaina klo 11.16 ja 17.19)

Äänekoski on tunnettu takavuosina myös Koivistonkylän nimellä. Viime vuonna se oli koko rallin nopein erikoiskoe. Pätkän nopeus ei johdu niinkään lukuisista nopeista osista, vaan ennemmin hitaiden osuuksien puutteesta. Tälle vuodelle loppuosaa on muutettu hieman. Se onkin perjantain ainoa osuus, jolle ei voi olla nuotteja valmiina viime vuodesta.

Äänekoski ajetaan suurimmaksi osaksi melko leveällä ja hyväpintaisella yksityistiellä.  Huippunopean alun jälkeen tiestä tulee jouhea ja kohtuuvauhtisesti mutkasta toiseen soljuva. Tähän suuntaan ajettaessa jotkin paikat ovat yllättäviä, kuten 3,2 kilometrin kohdalla oleva Y-risteys, jossa Thierry Neuville ajoi harhaan viime vuonna.

 

6,4 kilometrin kohdalla on kirjaimellisesti uusi osuus, sillä pellon halki on rakennettu aivan uusi tielinja, jota ralli nyt käyttää. Tämä osuus on varmasti pehmeämpää kuin vanha tie.

Äänekoski2019
Äänekoski 2019 (punainen) ja 2018 (turkoosi). Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Erikoiskokeen lopussa ajetaan jälleen pieni pätkä leveää ja nopeaa valtiontietä, mutta tänä vuonna sille käännytään itään lännen sijasta. Tätä osuutta on ajettu esimerkiksi vuonna 1980, mutta eri suuntaan.

Sääennuste EK6+10 Äänekoskelle (perjantaina klo 12.39 ja 18.42)
Lauantai 3.8.

Lauantaina on vuorossa kisan pisin siirtymä Jämsän eteläpuolelle. Muuhun ralliin poikkeuksellisesti jokainen näistä pätkistä on muuttunut viime vuodesta, yksi jopa kokonaan vaihdettu toiseen.

Lauantain aikataulu

08.08 EK12   Pihlajakoski 1 14,42 km
09.10 EK13   Päijälä 1      22,87 km
10.08 EK14   Kakaristo 1    18,70 km
11.34 EK15   Leustu 1       10,50 km
13.00 HUOLTO Paviljonki
15.08 EK16   Pihlajakoski 2 14,42 km
16.10 EK17   Päijälä 2      22,87 km
17.08 EK18   Kakaristo 2    18,70 km
18.34 EK19   Leustu 2       10,50 km
             YHTEENSÄ      132,98 km

Päivän avaa Pihlajakoski, jonka reittiä on uudistettu rankalla kädellä. Nyt pätkän alussa on yhdeksän kilometriä teitä, joilla tuskin koskaan on ajettu rallia edes kyläkisoissa. Amatöörikuvaajan recce-videon erikoiskokeesta voit katsoa tästä.

Pihlajakoski2019
Pihlajakoski 2019 (punainen) ja 2017-2018 (vihreä). Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Pätkän ensimmäiset 4,2 kilometriä ajetaan kapealla pikkutiellä, joka saattaa olla koko rallin haastavin osuus. Keskellä kasvaa ruohoa, ja esiin saattaa kaivautua maakiviä. Nyppylät ovat teräviä ja matkalla on tiukkoja sekä yllättäviä mutkia. Seuraavalle tielle liittyvä risteys on myös salakavalasti jyrkkään alamäkeen kiristyvä.

Toinen tieosuus on keskileveä ja hyväpintainen. Alussa on ahdas talonpiha, mutta muuten meno on jouheaa ja erittäin nopeaa. Pihlajakosken kylässä käännytään valtiontielle sillan kohdalla. Tästä jatkamalla päädyttäisiin viime vuoden pätkän maaliin, mutta nyt käännytään oikealle pienemmälle tielle, joka johtaakin viime vuoden pätkän lähtöön.

Tämä erikoiskokeen päättävä Kärpäntie on ollut eri vuosikymmenien aikana osana kaikkia Pihlajakosken erikoiskokeita, vaikka siihen on liitytty kolmesta eri suunnasta. Se on keskileveää ja pinnaltaan aiempia osuuksia karkeampaa. Kymmenen kilometrin paikkeilla on Ruotsin rallin tyylinen ”ketunlenkki”, jossa muutoin suora osuus muuttuu kolmeksi risteykseksi.

 

Loppuosa Kärpäntiestä on jouhean nopeaa ja nyppyläistä. Matkalla on oikeastaan vain yksi tiukempi mutka talonpihassa. Maali on nyt ennen aiempien vuosien pätkästä tuttua takapiikkiristeystä. Kun pitkä ja nopea valtiontien osuus on jätetty pois, muuttaa koko pätkä luonnettaan. Oikeastaan tämä muutos koskee koko rallia, sillä koko kilpailussa ei ole enää yhtään muutamaa kilometriä pidempää valtiontien osuutta, jotka vielä parikymmentä vuotta sitten muodostivat suurimman osan reitistä.

Sääennuste EK12+16 Pihlajakoskelle (lauantaina klo 8.08 ja 15.08)

Päijälä on myös Suurajoklassikko, jota on ajettu jo vuosikymmeniä. Tälle vuodelle se on palautettu vuoden 2017 muotoonsa. Sellaisena se on myös rallin pisin erikoiskoe vain 22,87 kilometrin mitassaan. Vain vuonna 1986 on Suomen MM-rallin pisin erikoiskoe ollut lyhyempi, kun Ekojärven erikoiskokeen pituus oli 22,23 km.

Päijälä alkaa jälleen vuonna 2014 esitellyllä Liehuntien osuudella, josta tuli välittömästi moderni klassikko. Tie on alussa keskileveää ja nyppyläistä, eikä ojia ole. Ensimmäiset 1,7 kilometriä on syheröisempää, sitten ajetaan kovempaa ja monet mutkat ovat petollisen yllättäviä.

 

Tie muuttuu leveämmäksi teknisellä ja runsaasti hyppyjä sisältävällä mäntykangasosuudella viiden kilometrin paikkeilla. Kilometrin päästä ajetaan taas todella kovaa, ja 7,7 kilometrin kohdalla on yksi koko rallin isoimmista hypyistä.

Seuraavaksi käännytään leveälle ja hyväpintaiselle valtiontielle. Rytmi on nyt rauhallisempaa ja jouheampaa alun hektisyyteen verrattuna. Tältä tieltä löytyy ”Ogierin paikka”, joka varmasti tulee keräämään jälleen runsaasti yleisöä vetoliinoineen.

 

Tuplaristeys sillan yli Päijälän kylässä aloittaa klassisen Päijälän osuuden, joskin se ajettiin 70-80-luvulla aina toiseen suuntaan. Tie on hyväpintainen, leveä ja nyppyläinen. 16 kilometrin kohdalla tulee erityisen paljon hyppyjä sisältävä osa, joka muistuttaa hieman Ouninpohjaa.

Seuraavaksi käännytään pienten metsäteiden lenkille, joka lisättiin reitille vuonna 2017 viime hetkellä shikaanin välttämiseksi. Parin risteyksen lisäksi osuudelta löytyy tiukkoja paikkoja, kuten Teemu Suninen kaksi vuotta sitten näytti.

 

Tiukasta takaviistoristeyksestä palataan Päijälän vanhalle osuudelle. Pian seuraa ”Hännisen paikka” talonpihassa, ja sen jälkeen lasketellaan todella kovaa viimeiset kaksi ja puoli kilometriä.

Tässä muodossa Päijälä sopii erinomaisesti nykyautoille, sillä näyttävyyttä riittää, mutta vauhti ei kasva liian missään kohtaa liian kovaksi. Vastaavasti pätkälle ei ole tarvinnut lisätä kuin yksi lyhyt pikkutielenkki. Lisäksi rytminvaihdoksia tulee taas muuallakin kuin risteyksissä.

Sääennuste EK13+17 Päijälälle (lauantaina klo 9.10 ja 16.10)

Kakaristo sisältää jälleen osan Ouninpohjan reittiä. Se sai viime vuonna lopukkeeksi Hassintien osuuden, ja tälle vuodelle startti on siirretty Rapsulantielle. Tällaisena pätkä onkin lähes täysin sama kuin Rapsula vuosina 1996-1997.

Edelliseen Päijälään verrattuna rytmi on nyt selkeämmin ison ja pienen tien välillä vaihtelevaa. Kakaristo on myös Moksin lisäksi rallin ainoa erikoiskoe, jolla on kaksi erillistä pitkää ison tien osuutta.

Kakaristo2019
Kakaristo 2019 (punainen) ja 2018 (turkoosi). Kuva: rally-maps.com, pohjakartta: OpenTopoMaps.

Pätkän alku on nyt melko kapeaa mutta hyväpintaista nopeahkoa metsätietä. Puolivälissä on risteys, jonka jälkeen seuraa sarja kiperiä mutkia, joissa autonsa kaatoivat niin Markku Alen kuin Malcolm Wilsonkin vuonna 1986.

2,7 kilometrin jälkeen liitytään viime vuoden Kakariston reitille, joka on tuttua myös Ouninpohjan erikoiskokeelta. Tämä tie on leveää, eikä kutosta pienempiä vaihteita tarvita ennen yleisön täyttämää Kakariston risteystä.

Kakaristossa ajettava maalaistie on melko kapeaa, mutta sillä on oikeastaan vain yksi tiukempi mutka ja keinotekoinen Tommin hyppy ennen ysikymppiristeystä ja kiihdytystä kohti metsää.

Tämä Pitkäjärventien osuus tunnetaan Ouninpohjan pikkutienä. Metsässä tie kapenee ja muuttuu röykkyisemmäksi sekä teknisemmäksi. Osuuden loppupuolella vauhtikin hidastuu tiukemmissa mutkissa.

Lopulta neulansilmäristeys johdattaa erikoiskokeen leveälle Hassintielle, jolla on paljon korkeuseroja ja doseerattuja mutkia. 16,5 kilometrin kohdalla vastaan tulee kuuluisa voimalinjamutka.

 

Voimalinjamutkan jälkeen seuraava osuus on hieman syheröisempi. Loppuosa pätkästä tosin ajetaan sitten todella kovaa huikeissa maisemissa.

Sääennuste EK14+18 Kakaristolle (lauantaina klo 10.08 ja 17.08)

Päivän neljäs pätkä on Leustu, joka korvaa viime vuoden Tuohikotasen. Leustu on ollut rallin vakiokalustoa vuodesta 1987 lähtien, mutta nyt sitä ei ole ajettu sitten vuoden 2014.

Leustulle tunnusomaista on ollut aina, että pätkä koostuu monesta eri tieosuudesta. Risteyksiä on tänä vuonnakin paljon, vaikka osa niistä on etuviistoja tai jopa suoria. Suuri osa pätkästä ajetaan melko kapealla yksityistiellä, mutta ei erityisen hitaasti.

Tämän vuoden Leustun reitti on muuten sama kuin viisi vuotta sitten, mutta lähtö on nyt 400 metriä aiemmin melko kapealta maalaistieltä. Uudella osuudella on ysikymppiristeys ja ahdas talonpiha. Vuoden 2014 startin jälkeen seuraa jälleen risteyskäännös samankaltaiselle tielle.

 

Risteyksen jälkeen on syheröisempi osuus, sitten isoja hyppyjä. Kolmen kilometrin paikkeilla tulee lyhyt osuus, jossa tie pehmenee, ojat loppuvat ja puut ovat todella lähellä. Maukkaiden metsätiemutkien kautta tullaan yhteen Leustun tunnetuimmista paikoista, Saakosken tuplaristeyksiin. Tämän jälkeen ajetaan reilu kilometri leveää ja nopeaa tietä ennen kuin puikataan kapeammalle tielle hämäävästi mutkan ulkokurvista, kuten tältä videolta näkyy.

 

Pätkän loppuosa on teknisempää ja kulkee ahtaiden maatalojen pihapiirien läpi. Lopulta takaviistoristeyksestä käännytään leveälle Leustuntielle 750 metrin matkalle, jossa saa pitää kaasun pohjassa alusta loppuun.

Sääennuste EK15+19 Leustulle (lauantaina klo 11.34 ja 18.34)
Sunnuntai 4.8.

Sunnuntain pätkät ajetaan Jyväskylän itäpuolella. Yhtä risteystä lukuunottamatta pätkät ovat säilyneet samanlaisina kuin viime vuonna.

Sunnuntain aikataulu
08.38 EK20 Laukaa 1                  11,75 km
09.38 EK21 Ruuhimäki 1               11,12 km
11.01 EK22 Laukaa 2                  11,75 km
13.18 EK23 Ruuhimäki 2 (Power Stage) 11,12 km
           YHTEENSÄ                  45,74 km

Päivän avaava Laukaa on ollut usein mukana rallin reitillä vuoden 1988 ensiesiintymisensä jälkeen. Reittikin on aina ollut lähes täysin sama, vain suunta on käännetty kaksi kertaa. Nyt ajetaan siis jälleen alkuperäiseen suuntaan, kuten viime vuonnakin.

Laukaa ajetaan kokonaan kapeahkoilla yksityisteillä. Silti se oli viime vuonna kilpailun kolmanneksi nopein erikoiskoe.

Pätkän alku on kapeaa ja syheröistä tietä. Ojia ei ole, ja puut ovat lähellä. Osuutta kestää kuitenkin vain 700 metriä, minkä jälkeen tie levenee hieman, ja vauhti kovenee. Pitkän suoran päässä on muutama tiukka mutka, mutta sen jälkeen pätkä jatkuu jouheana ja nopeana. Vain pari risteystä katkoo rytmiä matkan varrella.

Yksi Laukaan tunnetuimpia maamerkkejä on asvalttitien ylitys 7,6 kilometrissä. Heti perään seuraa Lossinmutka, joka tosin näin ylämäkeen ajettuna ei ole yhtä haastava kuin toiseen suuntaan. Seuraavassa risteyksessä tie hieman kapenee taas, kun ajetaan kohti näyttäviä peltomutkia.

10,2 kilometrin kohdalla on ainoa muutos viime vuotiseen reittiin: Kuuvalontien risteyksen kolmioliittymä kierretään ”väärältä puolelta” kuten 2017, tosin eri suuntaan ajettuna.

Pätkän loppuosa on taas hieman leveämpää ja jouhean nopeaa. Sielläkin tosin piilee vaaroja, kuten Esapekka Lappi osoitti viime vuonna.

 

Sääennuste EK20+22 Laukaalle (sunnuntaina klo 8.38 ja 11.01)

Ruuhimäki on myös vanha Suurajoklassikko, joka on nähty useammin Suomen MM-rallissa kuin mikään muu erikoiskoe. Se on ollut power stagena kolmesti aiemmin, ja muutaman kerran myös testierikoiskokeena. Hyppyjen lisäksi tämä viime vuonna kehitetty versio sisältää rutkasti risteyksiä.

Pätkä alkaa nyt kapeahkolta ja tasaiselta maalaistieltä, jossa on vain muutama tiukempi mutka. Lyhyen asvalttiosuuden jälkeen käännytään taas kapeille sorateille viiden kiihdytyksen ja ysikymppimutkan sarjalle. Lopulta päädytään teknisemmälle osuudelle, jossa puut ovat lähellä.

 

7,2 kilometrin kohdalla liitytään Ruuhimäen isolle tielle. Se on leveä ja hyväpintainen, ja mutkissa on kunnon doseeraukset. Puolitoista kilometriä myöhemmin vastaan tuleva kiristyvä vasen tunnetaan Harri Rovanperän ja Thierry Neuvillen ulkoiluista. Muutaman muun maukkaan mutkan jälkeen päästään Ruuhimäen tunnetuille hypyille.

Hyppyjen jälkeen käännytään pikkutielle, jonne pätkä päättyi vuonna 2014. Nyt tosin käännytään uudelle osuudelle, joka on rakennettu paikallisen opiston harjoitustyönä. Tällä osuudellakaan ei ole varaa virheisiin, sillä isot kivet reunustavat tietä.

Ruuhimäki huipentuu jälleen viime vuonna rakennettuun hyppyriin, joka on muokattu Ouninpohjan keltaisen talon hypyn profiilin mukaiseksi. Viime vuonna Ogier ja Neuville hyppäsivät hulvattoman pitkälle, miten käy tänä vuonna?

 

Sääennuste EK21+23 Ruuhimäelle (sunnuntaina klo 9.38 ja 13.18)
Keliolosuhteet ja lähtöjärjestys

Keskisuomalaisilla sorateillä on liukasta ensimmäisenä autona, jos sää on kuivaa. Tosin pienikin kosteus edellisen yön sateesta voi auttaa asiaa. Vastaavasti kevyt sade voi tehdä pidosta jopa kuivaa keliä paremman, kun vesi sitoo irtosoran. Viime vuonna taas helle aiheutti yllättävää renkaiden kulumista etenkin lauantaina.

Viime vuonna riitti pölyä ja irtosoraa kuivassa ja kuumassa säässä. Kuva: @World / Red Bull Content Pool

Ott Tänak joutuu Sardinian epäonnestaan huolimatta starttaamaan Jyväskylän MM-rallin pitkään perjantaipäivään ensimmäisenä autona. Peräänsä hän saa kilpakumppaninsa Sebastien Ogierin ja Thierry Neuvillen. Viime vuonna Tänak pystyi tekemään pätkäpohjia kolmannelta lähtöpaikaltaan, mutta on vaikea nähdä Neuvillen pystyvän hyödyntämään lähtöpaikkaansa samoin.

Suomalaiskuskeista Esapekka Lappi ja Jari-Matti Latvala starttaavat letkan häntäpäästä, minkä vuoksi heiltä on lupa odottaa kovaa vauhtia perjantaina. Yllätysnimet Craig Breen ja Hayden Paddon puolestaan ovat WRC-kuskeista viimeisiä, mutta nähtäväksi jää, miten hyvin he ovat päässeet uusien autojensa kanssa sinuiksi.

On myös syytä mainita, että vuoden 2016 voittaja Kris Meeke antaa tasoituista muille, koska ei ajanut viime vuoden Suomen MM-rallia. Tuolloin reitti uudistui reilusti, ja tänä vuonna ajetaan suurilta osin samat pätkät. Urria, Ässämäki, Oittila, Äänekoski, Ruuhimäki ja Laukaa ovat Meekelle kokonaan tai osittain uusia pätkiä näissä muodoissaan. Sardiniassa hän mainitsi kärsineensä hieman siitä, että pätkät olivat hänelle outoja.

Lopulta, on hyvinkin mahdollista, että kukaan ei vain mahda Ott Tänakille yhtään mitään, etenkin jos olosuhteet ovat edes hieman kosteat.

Tutustu tarkemmin Suomen MM-rallin legendaarisiin erikoiskokeisiin!

Jaa uutinen
Avatar

Antti Loponen

antti(a)itgetsfasternow.com
Reittiasiantuntija