Kaiken rallissa nähnyt, lajin suuri suomalainen kummisetä Timo Jouhki arvioi Kalle Rovanperän kautta ylistävään sävyyn. Todennäköisesti Rovanperän kausi päättyy viikonloppuna Monzassa MM-sarjan neljänteen sijaan. Mitalitta jääminen juontaa juurensa pieniin, mutta erittäin harmillisiin asioihin.
Kuka olisi uskonut? Kalle Rovanperä toden totta piti pistetaulukon kärkipaikkaa, kun sarjassa siirryttiin lyhyelle kevättauolle helmikuun lopussa ajetun Arctic Rally Finlandin jälkeen.
Monte Carlossa Rovanperä saalisti neljännen sijan, ja ennätti Rovaniemellä toiseksi.
Se tiesi kuitenkin Rovanperälle lähtöpaikkaa, joka ei tällä kertaa tarjonnut lisäarvoa. Tavallisesti asvalttiralleissa on hyvä mennä ensimmäisenä autona ja sotkea tietä takana tuleville, mutta tällä kertaa tien pinta uutena osakilpailuna mukaan tulleen Kroatian rallin ensimmäisellä erikoiskokeella oli odottamattoman liukas.
Rovanperä humpsahti tieltä viitosvaihteen vauhdissa, kun auto ei yksinkertaisesti kääntynyt mutkaan.
– Alkukausi sujui Kallelta hemmetin hyvin. Ei voinut odottaa, että hän johtaisi sarjaa. Kroatian tapahtumia oli vaikea estää, silloin kun tulee ensimmäisenä sellaiseen paikkaan, jossa myös Ogier oli lähellä ajaa ulos, Jouhki summaa.
Kausi oli ottanut onnettaren silmissä takapakkia, vaikka Rovanperän suorituskyky pysyi korkealla. Tekniikkamurheet ja Safari-rallissa tapahtunut käsittämätön juuttuminen lentohiekkaan alkoivat vähitellen syödä sijoitusta sarjataulukossa.
– Portugalissa, Sardiniassa ja Safarissa hänellä oli hiton huono tsägä. Safarissa Kalle jäi jumiin kärkipaikalta. Tuollaisiin syihin, kun kisaa menee, niin ”no can do”. Siinä oli osavikoja, jotka olivat syynä ongelmiin.
Kuparinen rikki
Vaan eipä aikaakaan, kun Rovanperä sai väännettyä niskalenkin Lady Fortunasta. Kolmea huonosti sujunutta rallia seurasi kolme lähes nappikisaa.
Kauden tunteikkain ja tärkein hetki nähtiin Virossa heinäkuussa Rovanperän ja kartanlukija Jonne Halttusen juhliessa ensimmäistä MM-voittoaan. Jo ennakkokaavailuissa nousi kaksi nimeä ylitse muiden. Kotikisan paineet olivat liian kovat Hyundai-tähti Ott Tänakille.
– Oli odotettua, että Virossa voittaa joko Kalle tai Ott Tänak. Kallen pää kesti, mutta Tänakin ei.
Ralleissa, joissa suoritustaso jäi piirun verran toivotusta, maksimaalisesta puristuksesta, löytyi syy ennakkovalmisteluista.
– Arcticissa menestys oli odotettua, samoin Jyväskylässä, mutta ne kisat kaatuivat pieneen tasauspyörästön lukkoihin liittyvään testivirheeseen.
Karvainta kalkkia Rovanperälle syötettiin kotikilpailussa syys-lokakuun vaihteessa. Ulosajo Patajoen erikoiskokeella lauantaina päätti Rovanperän matkan ennen aikojaan.
Kaiken kaikkiaan Rovanperän vauhti ja venymiskyky ovat kuitenkin tehneet Jouhkiin vaikutuksen. Kilpakumppaneihin nähden yhä vähäisellä kokemuksellaan Rovanperä on pystynyt paikkaamaan tilannetta nopealla oppimiskyvyllään ja rautaisella psyykellään.
– Suomessa Kalle yritti sen vuoksi hieman enemmän mihin pystyi niillä säädöillä. Käytännössä hän ajaa vasta ensimmäistä täyttä kauttaan. Power Stage –suoritukset ovat olleet ykkösluokkaa, Jouhki sanoo.
Kaksi osakilpailuvoittoa ja pistetaulukon neljäs sija saattavat olla vähemmän mitä Rovanperä itse odotti kaudesta, mutta silti erittäin lupauksia herättävä tulos.
Mikäli Rovanperällä vain on tuuri aavistuksen paremmin kohdillaan uusien Rally1 –autojen aikakaudella, on jopa mestaruuskamppailu realismia lähitulevaisuudessa.
– Kyllä se kokonaisarvosana kaudesta menee joka tapauksessa kiitettävän rajoille. Akropoliksen voitto oli vähän yllätys, sillä kyse oli kaikille uudesta kisasta. Suurin pettymys oli vastaavasti Jyväskylä. Medialla oli liikaa oletuksia, sanottiin, ja varmaan se niin olikin. Siellä ainakin oppi sen, että kaiken on oltava kohdallaan, jos meinaa voittaa.
Katso alapuolelta, mitä kauden 2021 viimeisestä MM-rallista Monzassa on luvassa.
[YouPlaySinglePlayer video=”1719,2282,392677″ ap mute]
