Ensi viikolla ajettava Meksikon MM-ralli tarjoaa taas kerran hyväpintaisia mutta irtosoran liukastamia teitä korkeassa ilmanalassa sekä monta yleisöpyöritystä. Mutta miten reitti on muuttunut viimevuotisesta?
Meksikon MM-ralli on yksi MM-sarjan uusimmista kilpailuista. Se sai MM-arvon vasta vuonna 2004, mutta on siitä saakka kuulunut sarjaan. Rallin keskuspaikkana toimii Leonin kaupunki, ja erikoiskokeet ajetaan aivan sen ja Guanajuaton kaupunkien laitamilla vuoristoissa ja laaksoissa. Lukuisat yleisöerikoiskokeet kuitenkin tuovat autot myös kaupunkeihin.
Rallin soratiet ovat hyväpintaisia, eikä uria muodostu juurikaan toisillakaan ajokerroilla. Teiden pinnassa on kuitenkin liukas kerros irtosoraa, mikä tekee ajamisesta hyvin vaikeaa ensimmäisille autoille. Vastaavasti jokainen perässätulija saa paremman pidon, kun tien pintaan muodostuu puhdas ajoura.
Yksi Meksikon rallin olennaisia haasteita on korkeus, jonka vähähappinen ilma saa moottorit toimimaan vajaalla teholla. Kun tähän lisätään kuumuus sekä tiukat mutkat ja jyrkät nousut, on tuloksena usein ylikuumenneita moottoreita, jarruja, tasauspyörästöjä ja iskunvaimentimia.
Meksiko sijaitsee reilusti Suomea lännempänä, joten ralli ajetaan monen aikavyöhykkeen päässä. Tämän johdosta rallipäivät kestävät Suomen ajassa illasta aamuyöhön.
Artikkeli on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
Torstai 7.3.
Torstain aikataulu Suomen aikaa 18.00 Shakedown Llano Grande 5,31 km 04.08 EK1 Street Stage GTO 1,14 km
Llano Granden lenkki lähellä Leonia on toimittanut Meksikon MM-rallin shakedownin virkaa jo vuosia. Se on suurimmaksi osaksi melko kapea tie, osittain jopa röykkyinen, mutta vain ajoittain tekninen. Itse asiassa se on melko nopea pätkä, jolla on vain joitain hyvin yllättäviä hitaita mutkia. Viimeiset 700 metriä ajetaan puolestaan todella leveällä tiellä.
Tämä testierikoiskoe sijaitsee 2 100 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sen alkupuolella puolentoista kilometrin aikana noustaan vielä 150 metriä korkeammalle. Kun reitiltä löytyy myös muutama vesieste, tarjoaa pätkä hyvän läpileikkauksen siitä, mitä Meksikon rallin soratiet tuovat tullessaan.
Varsinainen kisa alkaa taas viime vuoden tapaan Guanajuaton Street Stage GTO:lla, joka tunnetaan sen tunneliosuudesta. Tänä vuonna reitti on kuitenkin palannut vuoden 2017 muotoon, eikä tunneleissa ajeta enää yhtä pitkää matkaa kuin viime vuonna, eikä sinne myöskään palata enää lopun liikenneympyräpyörityksen jälkeen.
Perjantai 8.3.
Perjantain aikataulu Suomen aikaa 18.18 EK2 El Chocolate 1 31,57 km 19.16 EK3 Ortega 1 17,28 km 20.59 EK4 Street Stage Leon 1 1,11 km 21.34 HUOLTO Leon 23.17 EK5 El Chocolate 2 31,57 km 00.15 EK6 Ortega 2 17,28 km 01.18 EK7 Las Minas 1 10,72 km 02.58 EK8 Autodromo de Leon 1 2,33 km 03.03 EK9 Autodromo de Leon 2 2,33 km YHTEENSÄ 114,19 km
Perjantain pätkät ajetaan Leonin itäpuolella ja Guanajuaton pohjoispuolella. Päivän aluksi ajetaan viime vuoden reitin mukaiset kaksi erikoiskoetta, jotka ajettiin vuotta aiemmin yhtenä pitkänä pätkänä.
El Chocolate on yksi tunnetuimmista Meksikon erikoiskokeista ja tänä vuonna myös rallin toiseksi pisin pätkä. Se alkaa melko kapeilla teillä, jotka nousevat koko ajan ylöspäin, usein serpentiinimäisen jyrkästi. Ensimmäisen kymmenen kilometrin aikana noustaan jopa 550 metriä lähtöä korkeammalle.
Erikoiskokeen tiet ovat rallin yleistasoa röykkyisempiä. Tien reunassa vaanii myös paljon isoja kiviä. Yksi niistä vierähti viime vuonna keskelle tietä pilaamaan Kalle Rovanperän rallin heti alkuunsa.
Kymmenen ja 14 kilometrin kohdalla on erityisen syheröistä ja röykkyistä, suorastaan Turkin rallin kaltaista tietä. 15 kilometrin kohdalla tuleva risteys taas tekee tiestä leveämmän ja hyväpintaisemman, joskin edelleen hyvin teknisen. Nämä mutkat olivatkin hieman liian vaikeita Esapekka Lapille viime vuonna, jolloin hänen autonsa lensi rotkoon. Hieman myöhemmin taas kapea silta tiukan mutkan takana otti uhrikseen Teemu Sunisen.
Noin 22 kilometrin kohdalla alkaa jälleen jyrkkä nousu. Pätkän loppupuolella tie on kapeampaa ja röykkyisempää siellä täällä, mutta tilanne tuntuu vaihtelevan mutkasta toiseen. Pätkän loppu on jopa melko suoraviivaisen nopeaa. Tällä osuudella voi ajaa kovaa, jos auto vielä toimii 30 kilometrin rääkin jälkeen.
El Chocolate oli viime vuonna yksi koko rallin hitaimmista pätkistä – kun yleisöpyöritykset jätetään pois laskuista – mutta vastaavasti sitä seuraava Ortega olikin yksi nopeimmista. Pätkän nähtyään tätä ei ole vaikea uskoa, sillä suuri osa Ortegasta kaasutellaan isoilla vaihteilla läpi jouhevien mutkien, ja kutostakin saa käyttää pidempiä osuuksia kerrallaan.
Yhdellä näistä nopeista osuuksista 11 kilometrin kohdalla on hyppy, joka pääsi yllättämään viime vuonna Elfyn Evansin. Tilanteesta seurannut kovavauhtinen kaato johti lopulta kartturi Daniel Barrittin lievään loukkaantumiseen.
Thierry Neuville ajoi myös ulos näillä nopeilla teillä vuonna 2016. Kyseinen paikka on 4,9 kilometriä tämän vuoden pätkän lähdöstä.
Aamulenkin lopuksi ajetaan yksi koko kauden turhimmista mikkihiiripätkistä, Street Stage Leon, josta suurin osa on keinotekoista esteenkiertoa ja hyppelyä katetulla parkkialueella. Lopuksi sentään kurvaillaan pari näyttävää mutkaa ja risteystä kaduilla. Viime vuonna Thierry Neuville kärsi tällä pätkällä teknisiä ongelmia, kun taas Kris Meeke ajoi kukkaruukun päältä ja melkein kaatoi autonsa.
Perjantain kolmas kunnon pätkä on viime vuoden Power Stage Las Minas, joka starttaa Guanajuaton itäpuolelta kohti kaupunkia. Se ajetaan vain kertaalleen iltapäivällä Ortegan toisen ajokerran jälkeen ja palaa sunnuntaina jälleen Power Stagena. Tämä epätavallinen järjestely muistuttaa Ruotsin rallin Torsbyn erikoiskoetta.
Las Minasilla on kolme rytminvaihdosta nopean jouheasta tekniseen ja takaisin, mutta suurin osa teistä on kuitenkin leveää ja hyväpintaista. Välissä on toki vähän kapeampaa polkua, kun taas loppu kolistellaan ensin mukulakivillä ja sitten asvaltilla. Viime vuonna Sebastien Ogier osui asvalttiosuudella shikaaniin ja sai aikasakon, jota käsiteltiin vielä kuukausien päästä oikeudessa. Tänä vuonna shikaani onkin kaikeksi onneksi päätetty jättää pois.
Päivän päätteeksi ajetaan kahteen kertaan Autodromo de Leonin yleisöerikoiskoe. Tämä moottoriratapätkä eroaa muista kahden auton erikoiskokeista siten, että se ajetaan suurilta osin asvaltilla, vain käväisten soralla välissä. Tälle vuodelle paria mutkaa on tiukennettu aiemmasta. Vuonna 2014 Robert Kubica muistutti, että näillä pätkillä ei voi voittaa mitään, mutta hävitä kaiken.
Lauantai 9.3.
Lauantain aikataulu Suomen aikaa 16.23 EK10 Guanajuatito 1 25,90 km 18.11 EK11 Otates 1 32,27 km 19.08 EK12 El Brinco 1 8,13 km 20.53 HUOLTO Leon 22.31 EK13 Guanajuatito 2 25,90 km 00.29 EK14 Otates 2 32,27 km 01.38 EK15 El Brinco 2 8,13 km 03.03 EK16 Autodromo de Leon 3 2,33 km 03.08 EK17 Autodromo de Leon 4 2,33 km 03.51 EK18 Street Stage Leon 2 1,11 km YHTEENSÄ 138,37 km
Lauantain pätkät ajetaan hyvin lähellä Leonia, koillispuolen vuoristoissa.
Päivän ensimmäinen pätkä on Guanajuatito, jota on lyhennetty viitisen kilometriä lopusta. Se on tyypillinen Meksikon rallin erikoiskoe, jossa tien leveys, kunto ja nopeus vaihtelevat jatkuvasti, ja tämän vuoksi luonnehdinta on vaikeaa. Pätkällä on monta pitkää suoraa. 12 kilometrin kohdalla oleva suora on jopa niin pitkä, että se on katkaistu raviratavierailulla ja shikaanikoukkauksella bussipysäkin kautta. Risteyskäännöksiä on myös lukuisia, mutta tiet ovat samankaltaisia keskenään, eikä rytmi vaihdu risteyksissä.
Meksikon rallissa on monesta rallista tuttuja joenylityspaikkoja. Guanajuatiton alussa on yksi sellainen, jossa Thierry Neuvillen auto sammui viime vuonna.
Viime vuonna tällä pätkällä nähtiin myös itse Maestron nousu ja tuho, kun Sebastien Loeb kirjautti ensimmäisellä ajokerralla paluunsa ensimmäiset pohjat. Toisella ajokerralla hän tosin menetti rallin johdon rengasrikkoon.
Rallin pisin erikoiskoe, 32-kilometrinen Otates alkaa näyttävällä teknisellä osuudella ja jatkuu jouheana, kunnes neulansilmäristeys 4,5 kilometrin kohdalla vie reitin koko rallin pienimmälle tielle. Tämä kapea ja röykkyinen syherö jatkuu kymmenisen kilometriä, kunnes pätkästä tulee yhtäkkiä taas todella nopea rytmiä rikkovilla neulansilmillä. Rytmi vaihtuu lopulta taas teknisemmäksi 19 kilometrin kohdilla.
26,2 kilometrin kohdalla olevassa risteyksessä tullaan viime vuoden maalilipulle, mutta nyt pätkä jatkuu vielä kuusi kilometriä pidemmälle tiellä, jota ajettiin viime vuonna Duarte-Derramaderon erikoiskokeella. Toisaalta aiemmin sama reitti on kuulunut esimerkiksi vuoden 2017 Lajas de Oro -pätkälle, jonka maaliviivaa nytkin käytetään. Tällä tieosuudella Thierry Neuville ajoi ulos vuonna 2016.
Viime vuonna Otates oli rallin hitain ei-mikkihiiripätkä. Se kertoo myös jotain teknisten osuuksien haastavuudesta ja määrästä.
Yksi Meksikon klassikoista, El Brinco, on kokenut olennaisen muutoksen tälle vuodelle. Pätkälle nimensä antanut hyppy on korvattu uudella, Ruuhimäen uudesta loppuhypystä inspiraationsa saaneella keinotekoisella hyppyrillä. Järjestäjien mukaan autot saattavat lentää uudesta hyppyristä jopa 50 metriä.
Aiempina vuosina El Brinco on ollut rallin nopein pätkä, jolla ei ole ollut yhtään risteystä tai edes tiukkaa mutkaa, mutta uusi hyppyri vie pätkän nyt myös uudelle tieosuudelle, joka tuo tullessaan ainakin yhden risteyskäännöksen, ja mahdollisesti hieman pienempää tietä. Uutta hyppyä kuitenkin edeltää 200 metrin kiihdytys.
Edellä mainittu vajaa kahden kilometrin tieosuus El Brincon lopussa onkin ainoa kokonaan ennen ajamaton tieosuus tämän vuoden Meksikon MM-rallissa. Tosin tämä tarkoittaa, että El Brincon vanhaa loppua ei nyt ajeta, joten vanhaa hyppyä seurannut ”Meeken paikka” jää vain muisteltavaksi.
Päivän päätteeksi illan hämyssä ajetaan vielä kolmas ja neljäs kerta Autodromo de Leonia ja toinen kerta Leon Street Stagea. Täten rallissa on kokonaisuudessaan seitsemän yleisöerikoiskoetta, eli kolmannes pätkien lukumäärästä.
Sunnuntai 10.3.
Sunnuntain aikataulu Suomen aikaa 17.03 EK19 Alfaro 24,38 km 18.11 EK20 Mesa Cuata 25,07 km 20.18 EK21 Las Minas 2 (Power Stage) 10,72 km YHTEENSÄ 60,17 km
Sunnuntaina ajetaan suurimmaksi osaksi toistoja aiemmilta päiviltä, mutta 60 erikoiskoekilometriä takaa kunnon rallipäivän. Lisäksi on mainitsemisen arvoista, että päivän aikana ei toisteta yhtäkään pätkäkilometriä.
Jo toista vuotta putkeen sunnuntain avaa Alfaron erikoiskoe, joka sisältää kaksi osuutta lauantaina kahteen kertaan ajetusta Otatesista. Vaikka pätkä ja joitain sen osia ajetaankin vain kertaalleen, kurvaillaan osa teistä kolmeen kertaan rallin aikana. Rytmin vaihtelevuutta lisää siis irtosoran määrän vaihtelu osuudelta toiselle.
Pätkän alkupuolella, missä Otatesin reitti kääntyi pienelle tielle, jatkuu Alfaro nopean jouheana pidempään, kunnes noin seitsemän kilometrin paikkeilla alkaa vastaan tulla tiukempiakin mutkia.
15 kilometrin kohdalla pätkä liittyy taas Otatesin reitille nopealle osuudelle kolmen kilometrin ajaksi, kunnes risteys pienelle tielle erottaa pätkän taas omalle reitilleen. Seuraava risteyskäännös on leveälle tielle, joka laskettelee vuorelta alas. Yksi mukulakivillä päällystetty mutka tällä tiellä koitui viime vuonna Kris Meeken kohtaloksi ja auto putosi ojaan kyljelleen.
Lopulta ennen pätkän maalia on pitkä suora, jolla on hyppyjäkin. Tämä vain korostaa Alfaron ja Otatesin luonne-eroja – Alfaro on huomattavasti vauhdikkaampi kuin tekninen Otates.
Tälle vuodelle ohjelmaan on otettu nimellisesti uusi pätkä Mesa Cuata, mutta oikeastaan kyseessä on El Chocolaten variaatio. Ensimmäiset 18 kilometriä ajetaankin täysin samaa reittiä kuin jo perjantaina kahteen kertaan, ja sitten käännytään tielle, jolla El Chocolate alkoi vuosina 2013-2015, tosin eri suuntaan ajettuna. Tämä tie on suurilta osin leveää ja hyväpintaista, mutta melko teknistä, ja seassa on myös röykkyisempiä kohtia. Lisäksi tälläkin loppuosalla irtosoran määrä tulee olemaan merkittävästi suurempi.
Mesa Cuatan loppu on rallin pisin viime vuonna ajamaton osuus. Oikeastaan se on ainoa sellainen, jos ei lasketa mukaan El Brincon uutta loppua ja paria pienempää muutosta siellä täällä.
Kuten aiemmin jo mainittiin, ralli loppuu perjantaina ajetun Las Minasin toiseen ajokertaan, jolta myönnetään Power Stage -lisäpisteet. Nuotit on saatu korjattua perjantaina, mutta pätkä ei ole lähimuistissa, kuten se voisi olla, jos pätkä olisi ajettu ensimmäisen kerran vasta samana päivänä.
Keliolosuhteet ja lähtöjärjestys
Meksikon rallissa lähtöjärjestys on ehkä kauden kriittisin. Koska tiet eivät kulu juurikaan urille, pätkät nopeutuvat joka auton jälkeen irtosoran puhdistuessa. Aiempina vuosina onkin nähty ensimmäisen auton menettävän reilusti aikaa. Viime vuonna tosin Sebastien Ogier onnistui voittamaan lähdettyään heti toisena reitille – vaikka toki tätä edesauttoivat taaempaa lähteneiden rengasrikot, ulosajot ja tekniset viat.
Tänä vuonna tietä auraa Toyotan Ott Tänak. Kilpailusta on siis tulossa hänelle haastava, kun muistetaan Toyotan ongelmat Meksikon ilmanalassa ja muissa röykkyisissä ralleissa edellisinä vuosina.
Tänakin kilpakumppanit Thierry Neuville ja Sebastien Ogier ampaisevat tielle heti Tänakin jälkeen, kun taas esimerkiksi Jari-Matti Latvalan ja Andreas Mikkelsenin lähtöpaikat ovat oivalliset. Viimeisenä WRC-autona taas starttaa kautensa aloittava Dani Sordo, jolta voidaankin odottaa lähtöpaikan ja viime vuoden esityksen perusteella hyvää kilpailua.
Klassikkovideo
Meksikon klassikkovideona katsotaan Carlos Sainzin esitys Derramadero – Chichimequillasin erikoiskokeelta, jonka viimeinen kolmannes on tämän vuoden El Brincoa, tosin vielä vanhalla loppuosalla. Vanha hyppy ja ”Meeken paikka” tulevat videolla kohdasta 12.35 eteenpäin. Video on Meksikon MM-debyyttivuodelta 2004, jolloin Sainzin alla oli Citroen Xsara WRC.
