Suomen MM-rallin reitillä on yli puolet uutta viime vuoteen verrattuna. Mukana on neljä erikoiskoetta, joita ei ole ajettu vuosiin tai jopa vuosikymmeniin, sekä täysin uusia osuuksia.
Muutosten myötä myös reitistä on tullut aiempaa nopeampi, osittain myös valtionteiden osuuksia kasvattamalla aiemmasta kolmanneksesta lähes puoleen reitin koostumuksesta.
Käänteisesti reitillä on nyt myös muutama shikaani, mutta niistä huolimatta tämän vuoden ”Jyskälästä” saattaa tulla maailman nopein MM-ralli.
Torstai 3.8.
Torstain aikataulu: 09.01 Testi-EK: Rannankylä (4,48 km) 19.05 EK1: Harju 1 (3,48 km)
Torstain ohjelma on täysin identtinen viime vuoteen nähden. Autot ravistellaan Rannankylän shakedownilla torstaiaamuna. Tämä nopea ja hyväpintainen erikoiskoe sopiikin paremmin tämän vuoden nopean reitin testierikoiskokeeksi. Viime vuonna Nikolai Grjazin selätti Skodansa keskeytyskuntoon risteyksen jälkeisessä oikeassa.
Varsinainen ralli avataan tuttuun tapaan Harjun kaupunkierikoiskokeella, nyt viime vuoden tapaan kahden kierroksen muodossa. Tässä muodossa Gradian koulua ei kierretä kuten vuosina 1987–2021, vaan Harjulta laskeutumisen jälkeen käännytään jo pitkälle suoralle. Vastaavasti alamäkioikean sijasta puikataan shikaanin kautta pienelle soratielle – samalle jota Harjun reitillä käytettiin toiseen suuntaan ennen vuotta 1982.
Perjantai 4.8.
Perjantain aikataulu: 08.05 EK2: Laukaa 1 (11,78 km) 09.03 EK3: Lankamaa 1 (14,21 km) 10.21 EK4: Myhinpää 1 (15,51 km) 11.35 EK5: Halttula 1 (9,14 km) 13.02 Huoltotauko Paviljonki 14.32 EK6: Laukaa 2 (11,78 km) 15.30 EK7: Lankamaa 2 (14,21 km) 16.48 EK8: Myhinpää 2 (16,48 km) 18.05 EK9: Halttula 2 (9,14 km) 20.05 EK10: Harju 2 (3,48 km)
Perjantain lenkki Jyväskylän koillispuolella on lähes täysin uusi viime vuoteen verrattuna. Se on nyt myös suhteellisen lyhyt, kun erikoiskoekilometrejä kertyy vain reilut sata. Tämä varmasti helpottaa tilannetta MM-sarjan kärkimiehelle Kalle Rovanperälle, vaikka toisaalta nyt perjantainakin erikoiskokeiden kahden ajokerran välissä esiintyvät vetomiehet saattavat piirrellä teille omat linjansa.
Päivän avaa jälleen Laukaa, mutta nyt täysin uudella alkuosalla. Oliver Solbergin paikkaa ei siis ajeta tänä vuonna.
Pätkä alkaa samantyylisellä leveähköllä yksityistieosuudella kuin suuri osa vanhasta versiosta – pitkiä suoria ja yksittäisiä tiukkoja mutkia – mutta sitten tulee syheröisempi ja kapeampi osuus, joka näkyy seuraavalla videolla ajassa 0:24 – 2:58.
Viiden kilometrin jälkeen liitytään edellisvuoden reitille ja tie muuttuu taas hieman leveämmäksi. Kovavauhtinen osuus päättyy lossimutkaan ja jatkuu tiukkojen peltomutkien sarjalla. Lopuksi vielä kierretään risteyskolmio väärältä puolelta ja jatketaan kovavauhtisesti maaliin osuudelle, jossa Esapekka Lappi kaatoi autonsa vuonna 2018. Tänä vuonna maaliviiva on vieläpä yhden vauhdikkaan nypynylityksen pidemmällä kuin viime vuonna.
Lankamaa on käännetty jälleen tuttuun ajosuuntaansa, johon sitä ajettiin viimeksi 2017. Samalla tosin pienen tien osuus on jätetty kokonaan pois, joten erikoiskoe on luultavasti koko rallin nopein.
Pätkä alkaa nyt pitkästä aikaa maatilan halki kulkevalta pieneltä tieltä, jossa Colin McRae ajoi puuhun vuonna 1998. Samat kuviot eivät nyt onnistuisi, sillä paikkaan on sittemmin rakennettu konehalli, ja tielinja menee hieman eri paikasta. Liittymä varsinaiselle Lankamaan pätkälle on silti ahdas ja pehmeä, joskin pätkän ainoa hidas paikka.
Seuraavien osioiden keskinopeus viime vuonna eri suuntaan ajettaessa oli rapsakat 141,9 km/h. Alku on tavanomaisempaa metsätietä, jossa leveys ja rytmi vaihtelevat yllättäen, ja tien reunassa on ojien sijasta kiviä ja puita.
Puolivälin jälkeen käännytään harjuosuudelle, jossa hieman leveämmällä tiellä on liukkaan hiekkainen pohja ja penkat reunassa. Harjuosuudeltakin löytyy mutka, jossa on Colin McRaen nimi, tämä vuodelta 1992. Tie muuttuu taas pinnaltaan tavallisemmaksi, kapeammaksi ja hieman teknisemmäksi kolme kilometriä ennen maalia. Aiempien vuosien takaviistoristeyksestä käännytään nyt etuviistosti oikealle maaliin.
Myhinpää on 15-kilometrisenä päivän pisin erikoiskoe. Se on ehdoton suurajoklassikko, jolta löytyy päivän ainoat hypyt ja eniten kovapintaista valtiontietä. Pätkää on ajettu viimeksi vuonna 2015, jolloin ajosuunta oli päinvastainen. Vuotta aiemmin ajettiin samaan suuntaan, mutta silloin mukana oli vauhdikas pienten teiden lenkki. Nyt puolestaan rytmiä rikotaan kahdella shikaanilla, joista jälkimmäinen on Myhinpään kylällä Konnekosken risteyksessä.
Myhinpää jakaantuu kahteen osaan: alku on leveämpää ja vauhdikkaampaa, lopun museotie taas hieman kapeampaa ja teknisempää. Pätkän alkuosuudelta löytyy myös kuuluisat triplahypyt ja vauhdikkaita ylityksiä, kun taas juuri ennen Myhinpään kylää on pitkä vauhtisuora. Museotiellä on puolestaan useampia tiukkojen mutkien sarjoja, mutta myös pitkiä suoria ja vähemmän hyppyjä. Puusilta 1,6 kilometriä ennen maalia voi olla myös liukas sateella.
Halttula on uudemmille rallifaneille oudompi nimi, mutta pätkää ajettiin MM-rallissa vuosien 1989 ja 1995 välillä. Tämä versio on lähes täysin sama kuin vuosina 1989–1993, alku on vain nyt yhden risteyksen verran pidempi.
Pätkä on hieman epätyypillinen Suomen MM-rallille, nimittäin nyppyjä löytyy niukasti, eikä varsinkaan yhtäkään hyppyä. Suorat ovat pitkiä ja niiden väliset mutkat usein ysikymppejä. Joillekin pätkästä tuleekin mieleen Pohjanmaa-ralli.
Alussa ja lopussa on kapeat mutta hyväpintaiset yksityistiet, joiden välissä kaasutellaan reilu kilometri leveää valtiontietä. Vaikeimmat paikat ovat ensimmäinen peltoristeys, viimeiselle pikkutielle kääntyvä takaviisto sekä erikoiskokeen maalipään jyrkkä S-mutka.
Perjantain päätteeksi ajetaan Harju toistamiseen. Tällä kertaa myös perjantain versio ajetaan kahden kierroksen muodossa. Pätkää edeltää kokoomatauko Satamassa, minkä avulla saadaan muutettua lähtöjärjestystä.
Kuuntele alta Rallipodin tuorein jakso, jossa ruoditaan tulevaa Suomen MM-rallia ja Kalle Rovanperän tulevaisuutta! Voit kuunnella sen myös Spotifyssä täältä. Muista pistää Rallipodi tilaukseen! Juttu jatkuu upotuksen alapuolella.
Lauantai 5.8.
Lauantain aikataulu: 08.05 EK11: Västilä 1 (18,94 km) 09.05 EK12: Päijälä 1 (20,19 km) 10.05 EK13: Rapsula 1 (20,56 km) 11.05 EK14: Vekkula 1 (20,65 km) 13.17 Huoltotauko Paviljonki 15.35 EK15: Västilä 2 (18,94 km) 16.35 EK16: Päijälä 2 (20,19 km) 17.32 EK17: Rapsula 2 (20,56 km) 18.35 EK18: Vekkula 2 (20,65 km)
Lauantai on torstain lisäksi ainoa päivä, kun kuljettajat voivat käyttää viime vuodesta tuttuja nuotteja. Päivä on myös harvinaisen pitkä, sillä 160 erikoiskoekilometriä on sääntöjen sallimat maksimit yhdellä renkaanvaihdolla sekä pisin lauantaipäivä Suomen MM-rallissa sitten vuoden 2010.
Yksikään erikoiskokeista ei ole erityisen pitkä, mutta toisaalta lyhyitä pätkiäkään ei ole. Perjantaihin verrattuna pätkät ovat kokonaisuudessaan hitaampia – pikkuteitä on selvästi enemmän, mutta toisaalta niin myös isoa valtiontietä.
Västilä on varmasti päivän odotetuin erikoiskoe. Se oli erottamaton osa 90-lukujen Suurajoja, vaikkei olekaan ollut mukana enää vuoden 2001 jälkeen. Tähän suuntaan pätkää ajettiin viimeksi vuonna 1994.
Pätkä on varmasti lauantain nopein. Se edustaa klassista Pirkanmaan alueen tietyyppiä – hyväpintaista ja reilusti doseerattua tietä, joka kääntyy jatkuvasti. Korkeuseroja ja nyppyjä on, muttei juurikaan isoja hyppyjä. Tämän vuoden reitin voi nähdä tällä videolla aina 6:46 asti.
Puolivälissä rytmiä rikotaan kiertämällä kuivuri, minkä jälkeen jatketaan todella nopeaa osuutta, johon sisältyy yksi asvalttimutka. Lopussa käännytään hieman pienemmälle, mutta silti vauhdikkaalle tielle, jolla on pari tiukkaa mutkaa. Pätkän loppua on nyt jatkettu hieman pidemmälle kuin aiempina vuosikymmeninä, minkä ansiosta pätkä päättyy hyppyyn hakkuuaukealla.
Päijälä on ottanut paikkansa modernin Jyskälän lauantaissa ja on niin kuljettajien kuin yleisönkin mieleen. Nykyisen muotonsa pätkä sai vuonna 2014, kun siihen lisättiin uusia teitä etelän suunnasta. Loppuosa on klassista Päijälää, joskin eri suuntaan ajettuna kuin 70-80-luvulla.
Ensimmäinen tieosuus on vauhdikasta mutta teknistä, ja siihen sisältyy myös paljon hyppyjä. Seuraava leveä valtiontien osuus kääntyy koko ajan ja sisältää yhden rallin suosituimmista katselupaikoista tiukassa oikeassa, joka vuosi toisensa perään yllättää aina jonkun kuskin.
Päijälän kylässä ylitetään asvaltoitu silta ja jatketaan vanhalle Päijälän osuudelle, jossa riittää vauhtia, mutkia ja hyppyjä. Hieman ennen maalia käväistään vuonna 2017 mukaan otetulla pehmeällä ja kapealla pikkutielenkillä.
Lopuksi pikkutielenkiltä palataan vielä hetkeksi Päijäläntielle. Pätkä päättyy talonpihaan, jossa Juho Hänninen kaatoi Hyundain vuonna 2014.
Vaikka Ouninpohjan alueella on ajettu jo vuosikymmenen verran vuosittain erilaisia pätkiä, on tämän vuoden Rapsula täysin sama kuin viime vuonna.
Aluksi ajetaan Rapsulan yksityistie, jolla Markku Alenin voittohaaveet valuivat kirjaimellisesti ojaan vuonna 1986. Sitten liitytään Ouninpohjan isolle tielle muutamaksi kilometriksi kovavauhtiselle osuudelle.
Kakariston ikonisen risteyksen jälkeen kaasutellaan maatilan läpi kapeampaa tietä ja pompataan ”Tommin hypystä”. Helppouteen ei pidä kuitenkaan tuudittautua, sillä vuorossa on rallin pisin pikkutieosuus, joka on yllättänyt viime vuosina esimerkiksi Craig Breenin, Oliver Solbergin, Jari-Matti Latvalan ja Kris Meeken.
Pätkän lopulla palataan taas isolle tielle hetkeksi. Viimeiset kuusi kilometriä on lähinnä täysiä ajamista ja risteyksiä, joista ensimmäinen asvaltilla. Viimeinen pienen tien osuus on vielä hieman teknisempi.
Vekkula oli viime vuoden uutuus, vaikkakin osa siitä oli tuttua aiemmilta vuosilta. Se oli myös viime vuoden rallin hitain metsäerikoiskoe huolimatta pitkistä nopeista osuuksista.
Alun tekninen osuus oli jo viime vuonna tuttua Leustun viimeisimmästä versiosta vuodelta 2019. Ensimmäisen kahden ja puolen kilometrin matkalla on kuusi risteystä. Sen jälkeen ajetaankin neljä ja puoli kilometriä täysiä, ensin isommalla ja sitten pienemmällä tiellä. Seuraava metsäautotie on jo teknisempi, mutta vielä nopea, toisin kuin 10,2 kilometrissä alkava pehmeä metsäautotie.
Viimeiset kahdeksan kilometriä kaasutellaan vauhdikasta ja jouheaa Ehikin tiestöä, jolla Kalle Rovanperä käväisi ojassa viime vuonna. Näillä teillä riittää nyppyjä, mutta vähemmän hyppyjä. Tässä näkyy kuitenkin yksi niistä.
Sunnuntai 6.8.
Sunnuntain aikataulu: 07.53 EK19: Moksi-Sahloinen 1 (16,56 km) 09.05 EK20: Himos-Jämsä 1 (9,26 km) 10.30 EK21: Moksi-Sahloinen 2 (16,56 km) 13.15 EK22: Himos-Jämsä 2 (9,26 km) *Power Stage
Moksi – Sahloinen on uusi erikoiskokeen nimi. Kuten arvata saattaa, se on käännetty versio viime vuoden Sahloinen – Moksista pienellä muutoksella loppupäässä.
Aiempina vuosikymmeninä ajetulla Sahloisten erikoiskokeella ei ole nimestään huolimatta juuri mitään yhteistä Moksi – Sahloisten reitin kanssa. Sen sijaan alkupuolisko on tuttua vuosilta 2012–2019, jolloin sitä ajettiin samaan suuntaan Surkeen ja Moksin erikoiskokeilla.
Aluksi posotetaan isoa tietä, jolla on suosittuna katselualueena toimiva Moksin/Parkkolan risteys. 4,4 kilometrin kohdalla rytmi rikotaan pienen tien lenkillä, jolle johtavassa takaviistossa Sebastien Ogier ajoi ojaan vuonna 2016. Lenkiltä löytyy myös yksi näyttävä hyppy.
Tämän jälkeistä harjuosuutta ei ole ajettu tähän suuntaan sitten vuoden 1988, eikä loppupuoliskoa koskaan. Lyhyen pikkutieosuuden jälkeen käännytään risteyksestä eri suuntaan kuin mistä viime vuoden pätkä tuli, ja jatketaan isoa tietä pieni pitkä ennen risteystä vielä kahdelle pienelle tielle, jotka ovatkin sama osuus kuin viime vuotisen pätkän lähtö!
Himoksen erikoiskoettakin on ajettu vuodesta 1991 eri muodoissa, mutta tämän vuoden Power Stagena toimiva Himos – Jämsä sisältää nimensä lisäksi uutta myös tiestössä ensimmäisen parin kilometrin osalta. Kyseessä on myös ylivoimaisesti reitin teknisin ja hitain metsäpätkä, jolla on paljon erilaisia tietyyppejä ja rytminvaihdoksia lyhyestä mitastaan huolimatta.
Vaikka Himos – Jämsä ajetaan samalla seudulla kuin kahden edellisvuoden Patajoki, ei näillä pätkillä ole yhteistä reittiä kuin parisataa metriä.
Uusi alkuosa on kapeaa ja teknistä, osin myös pehmeää. Matkalla on kolme risteystä ja yksi todella hankala talonpiha, jossa nyppyoikeassa kuljettaja näkee hetken vain taivasta.
Viime vuoden Patajoen reitille liitytään muutaman sadan metrin ajaksi, mutta peltoristeyksestä käännytäänkin nyt takaviistosti vasemmalle – vastaavasti kuin vuonna 1998, jolloin Harri Rovanperältä ja Marcus Grönholmilta meni jarrutus pitkäksi.
Lyhyen kovavauhtisen ison tien osuuden jälkeen käännytään kohti Himosta kapealle mutta nopealle tielle, jossa Andreas Mikkelsen kaatoi vuonna 2015, kun pätkä viimeksi ajettiin. Asvaltoitu takaviisto johtaa leveämmälle tielle, joka kiipeää jyrkemmin Himoksen päälle.
Pätkän lopuksi röykytetään alas laskettelukeskuksen huoltotietä kuin Sardiniassa ikään ja puikataan hiihtotunnelista Himoksen parkkialueelle palkintoseremoniaan.
Katso alta, kuinka Jari-Matti Latvala kiidätti Toyota GR Yaris Rally1 -autoa Suomen MM-rallin ennakkotestissään.
