Rallit.fi listaa kymmenen Suomen MM-rallin pisintä erikoiskoetta. Kukin erikoiskoe on mukana listalla vain kerran, vaikka siitä olisi useampi versio, jotka mahtuisivat listalle.
10. Parkkola
1996– 1997, pituus 33,43 km
Parkkola ajettiin vuonna 1996 viimeisissä MM-arvollisissa Jyväskylän Suurajoissa kahdesti. Ensimmäinen versio oli aiemmilta vuosilta tuttu 22-kilometrinen, mutta kisan päätöspäivänä maanantaina (sic!) ajettu toinen ajokerta jatkoi tästä vielä 11 kilometriä pidemmälle yhdistyen Sahloisten erikoiskokeeseen. Tämä yhdistelmä ajettiin vuonna 1997 koko rallin alkajaisiksi, mutta se on ollut viimeinen kerta, kun Sahloisten erikoiskoetta on käytetty MM-rallissa.
9. Riistakoski
1973, pituus 33,80 km
Vuonna 1973 Jyväskylän Suurajojen reitti oli nimensä mukaisesti laaja. Toisen lenkin alkajaksiksi ohitettiin Kuopio ja tultiin Riistakosken erikoiskokeelle, jolla mittaa oli 33,8 kilometriä. Sama erikoiskoe ajettiin vielä vuonna 1978 lyhyemmässä muodossa ja eri suuntaan nimellä Savulahti.
8. Ouninpohja
1998, pituus 34,55 km / 2015, pituus 34,39 km
Ouninpohja ei kummemmin esittelyjä kaipaa. Se on ollut monena vuonna rallin pisin erikoiskoe ja vuodesta 2007 lähtien ainoa yli 30-kilometrinen, kuten myös tänä vuonna. Sen sijaan pisimmän version löytäminen on hieman konstikasta.
Numeroiden perusteella vuoden 1998 versio Ouninpohjasta on historian pisin 34,55 kilometriä pitkänä. Tiekirjoja tutkimalla voidaan kuitenkin osoittaa, että vuosien 1999–2002 Ouninpohjan reitti on identtinen, mutta vain 34,13 kilometriä pitkä. Muutaman sadan metrin heitto on mitä luultavimmin tullut mittauksen tarkistuksesta, ja uudempi on luotettavampi.
Vuodesta 2003 lähtien Ouninpohjan lähtö siirrettiin Hämepohjan risteyksen toiselle puolelle. Vaikka samalla myös maalia siirrettiin hieman edemmäksi, lyheni pätkän kokonaismitta kilometrillä.
Vuonna 2015 Ouninpohja ajettiin vielä kerran Hämepohjan risteyksen kanssa, mutta uudella maalin sijainnilla, jolloin saatiin aikaan oikeasti pisin reitti. Sen pituus oli 34,39 kilometriä, mutta mittavirheen vuoksi vuoden tilastojen mukaan vuoden 1998 Ouninpohja on pidempi.
7. Vaheri – Himos
2002, pituus 35,83 km
Tämä monsterierikoiskoe ajettiin vain kerran, ja silloinkin sen läpi pääsi vain 15 autoa, sillä pätkä jouduttiin keskeyttämään.
Reitiltään tämä versio perustui aiempaan Vaheriin, jossa oli sekä isoa että pientä tietä. Nyt sitä jatkettiin vielä Himoksen laskettelurinten huoltoteille, osittain samoille, joita ajettiin vuosien 1994–1998 kahden auton radalla.
Myöhempinä vuosina Vaheri ja Himos ajettiin erillisinä, joskin vuosien 2009 ja 2010 Himoksen erikoiskokeen reitissä oli samanlainen idea yhdistää Vaherin isot tiet metsäteiden kautta Himoksen laskettelurinteeseen.
6. Hassi
1993, pituus 36,27 km
Korsikan 1986 jälkimainingeissa autourheilun kansainvälinen kattojärjestö FISA kielsi yli 30-kilometriset erikoiskokeet. Tästä säännöstä päästiin eroon luultavasti vuonna 1993, kun pitkät erikoiskokeet yleistyivät muissa MM-ralleissa, ja Suurajoissakin niitä kokeiltiin.
Tämä 36-kilometrinen erikoiskoe saatiin aikaan yhdistämällä edellisvuoden Paateri ja Hassi sekä niiden väliin jäänyt lyhyt siirtymä. Tässä yhdistelmässä oli aluksi vauhdikasta yksityistietä, sitten leveää valtiontietä ja lopussa röykkyinen metsäautotieosuus, joka ajettiin vielä vuonna 2021 Arvajan nimellä.
5. Vellipohja
2006, pituus 36,39 km
Vellipohja oli uusi erikoiskoe vuonna 2005, vaikkakin se yhdisteli aiempien vuosien Leustua, Korpiahoa, Surkeeta ja Parkkolaa. Sillä oli tosin myös monta kokonaan uutta osuutta, joita on myöhemmin hyödynnetty Painaan, Horkan, Moksin ja Tuohikotasen erikoiskokeilla.
Jo vuoden 2005 pätkä oli miltei 34 kilometriä pitkä, mutta seuraavalle vuodelle sen loppuun lisättiin vielä noin kaksi ja puoli kilometriä Parkkolan isoa tietä. Kahtena seuraavana vuonna pätkästä ajettiin lyhyempi versio.
4. Surkee
1994–1995, pituus 37,31 km
Hassin tapauksessa mainittu 1990-luvun alun pitkien pätkien tehtailu jatkui vuonna 1994 Sahloisten ja Surkeen yhdistemäisellä lauantai-illan päättäväksi 37 kilometrin taipaleeksi. Pätkien välinen uusi osuus oli vieläpä todella pientä tietä. Rytminvaihdoksia oli melkoisesti, sillä pätkä koostui yhdestätoista tieosuudesta.
3. Moksi – Leustu
2001–2006, pituus 40,96 km
40 kilometrin rajan rikkoneiden erikoiskokeiden kolmikon aloittaa Moksi – Leustu. Nimensä mukaisesti pätkä yhdisti vuoden 2000 Moksin ja Leustun. Väliin otettiin pätkä ennen ajamatonta isoa tietä sekä pienen ja ison tien osuus aiempien vuosikymmenien Moksin ja Leustun erikoiskokeilta. Lisäksi Leustu ajettiin näinä vuosina rallissa erikseen, joten osa pätkästä ajettiin kahdesti, osa vain kertaalleen.
Moksi – Leustun pituus oli kahtena ensimmäisenä vuonna 120 metriä vähemmän, mutta ero selittyy mittausten tarkistuksella.
2. Risulahti
1976, pituus 41,30 km
Risulahti on hieman harvinaisempi tapaus Suomen MM-rallissa, se ajettiin nimittäin vain vuonna 1976. Mikkelin itäpuolella sijainneen pätkän alkuosa tosin oli ajettu edellisenä vuonna eri suuntaan nimellä Korppisensalo. Pätkän pituus korostuu erityisesti, kun kyseisenä vuonna ajetusta 45 erikoiskokeesta vain kolme oli yli 17-kilometrisiä ja 33 alle 10-kilometrisiä.
Risulahtea ei ole ajettu myöhemmin kyläkisoissakaan, mutta sen reitillä vierailtiin lyhyesti vuoden 2022 Mikkelin SM-rallissa Pistohiekan erikoiskokeella.
1. Kokkosenlahti
1973, pituus 42,80 km
Suomen MM-rallin pituuskisan voittaja on hiuksenhienosti Kokkosenlahti. Mikkelin seutu ottaa siis tässä kilpailussa kaksoisvoiton.
Vuoden 1973 Kokkosenlahtea voidaan sanoa kirjaimellisesti maratonpätkäksi, sillä pituus on yli 42 kilometriä. Pätkää ajettiin vielä vuosina 1974–1977, mutta pituus putosi muutamalla kilometrillä.
Nykyään Kokkosenlahden ajaminen näin pitkänä ei onnistuisi, sillä osa teistä on asvaltoitu. Pätkän keskiosaa on kuitenkin ajettu Mikkelin SM-rallissa Siikakosken nimellä.
