Suomen MM-rallin reittiä on taas työstetty kuukausikaupalla salassa, mutta keskiviikkona työn tulokset paljastettiin suurelle yleisölle. Reitti on odotetusti hyvin samankaltainen kuin viime vuonna, mutta jotain uutta ja käytettyäkin on seassa. Rallit.fin reittiasiantuntija Antti Loponen analysoi uudistetun rallireitin.
Viime vuonna Suomen MM-rallin reitti koki melkoisen mullistuksen. FIA:n vuodelle 2017 määräämistä shikaaneista oli päätetty luopua, joten erikoiskokeet piti laittaa suurilta osin uusiksi. Operaatio onnistui, ja keskinopeudet pysyivät kurissa.
Jos katsotaan aiempien vuosien reittejä, huomataan niiden muodostavan pareja. Vuodelle 2014 tuli mukaan paljon uutta, mutta vuonna 2015 ajettiin pääasiassa samoja pätkiä. Vuonna 2016 mukaan tuotiin taas viisi uutta pätkää, joiden varassa päästiin vuoteen 2017. Viime vuodelle taas vain yksi erikoiskoe säilyi entisellään, joten oli odotettavissa, että tämän vuoden reittikin olisi monilta osin täysin sama kuin viime vuonna – etenkin kun tulevalle vuoden 2020 juhlakilpailulle saattaisi olla luvassa taas jotain erityistä.
Artikkeli on julkaistu alun perin It Gets Faster Now! -blogissa.
Torstai 1.8.
Viime vuonna mukaan tuotu Vesalan testierikoiskoe on säilynyt sellaisenaan tälle vuodelle. Tavallaan se onkin täydellinen shakedown – pätkä sijaitsee lähellä huoltoparkkia, lähtökiihdytys on asvaltilta, maalista on lyhyt matka takaisin lähtöön ja välillekin pääsee kahta eri tietä pitkin katsomaan. Ehkä pienestä aneemisuudesta pätkä kärsii, kun etenkin kahden ison tien välissä oleva pikkutie on melkein täysin suoraa loikottelua yhtä näyttävää hyppyä lukuunottamatta. Viime vuonna nopein shakedownin vetäisy kellottikin keskinopeuden 133,6 km/h, mikä oli nopeampi kuin yksikään varsinaisen rallin pätkistä.
Harjun yleisöerikoiskoe on perinteinen ja suosittu, joten se on saanut pitää paikkansa kisan avauspätkänä. Järjestäjät eivät ole onneksi lähteneet modernisoimaan pätkää ulkomaisista tynnyrinkiertopätkistä tutuilla donitseilla. Harju on koko rallin ainoa yleisöpätkä, ja se ajetaan torstai-illan lisäksi myös perjantain päätteeksi.
Perjantai 2.8.
Suuri osa perjantain reitistä on täysin samaa kuin viime vuonna. Kuitenkin ensimmäinen muutos nähdään heti listan kärjessä – Oittila on siirretty päivän ensimmäiseksi erikoiskokeeksi, jotta seudun ruuhkat hieman hellittäisivät. Itse erikoiskoe ajetaan samoin kuin viime vuonna, eli heti alkuun todella haastavat kahdeksan kilometriä kapeaa ja pomppuista metsätietä, sitten risteyksiä sekä kurvailua pellonlaidassa ja lopulta loikottelut todella nopealla yksityistiellä. Pätkän ollessa Power Stagena vuonna 2017 tämä nopea lenkki ajettiin eri suuntaan. Kuten viime vuonna, Oittila on koko rallin ainoa yhteen kertaan ajettava erikoiskoe.
Moksin erikoiskoe on ehkä tutumpi Surkeen nimellä, vaikkakin alussa on pari enemmän Vellipohjasta tuttua osuutta nostamassa pituuden yli 20 kilometriin. Täten ralli alkaakin heti kahdella pitkällä rykäisyllä. Moksissa on monta eri tietä, joilla tahti vaihtelee rallin nopeimmasta rallin hitaimpaan muutamaankin otteeseen.
Urriassa taas lisättiin viime vuonna klassisen ison tien molempiin päihin uusia metsäteitä keventämään kuskien kaasujalkoja. Tänä vuonna nämä metsätiet ovat varmasti paremmassa kunnossa kuin viime vuonna rallin jälkeisen kunnostuksen seurauksena.
Rallin tuoreinta tiestöä edustaa Ässämäki, jota ei ollut ajettu missään muodossa ennen vuotta 2016. Ässämäen erikoisuutena ovat yksityistiet, joilla rytmi vaihtuu yllättäen nopeasta tekniseen, eikä mukana ole leveää valtiontietä kuin sadan metrin pätkä.
Vaikka nämä kaikki neljä erikoiskoetta edustavatkin eri aikakausia Suomen MM-rallissa, ovat ne kaikki säilyneet yhtä muuttumattomina tälle vuodelle. Päivän aikana päästään siis vertaamaan aikoja viime vuoteen.
Perjantain ainoa muuttunut erikoiskoe on Äänekoski. Se ajetaan tänäkin vuonna pohjoisesta etelään kuten viime vuonna, mutta pätkän loppupuolella olevaan risteykseen saavuttaessa on tielinja muuttunut hieman lännemmäksi. Lisäksi risteyksestä käännytään nyt valtiontielle itään lännen sijasta. Tätä osuutta on ajettu viimeksi Suurajoissa 1980, mutta tuolloin eri suuntaan. Äänekoski oli viime vuonna rallin nopein pätkä, ja sama tulos lienee ennustettavissa tälle vuodelle.
Lauantai 3.8.
Lauantai tarjoaa eniten uutuuksia tämän vuoden reittiin. Itse asiassa yksikään viime vuoden lauantaipätkä ei ole säästynyt muutoksilta. Päivä sisältää myös vuoden ainoan erikoiskoevaihtokaupan.
Päivän avaa tällä kertaa Pihlajakoski, mutta aivan uudesta paikasta. Pätkän alkuun on lisätty melkein kymmenen kilometriä uusia teitä – ensin pientä metsätietä, sitten vauhdikkaampaa yksityistietä ja lopuksi pätkä samaa isoa tietä, jolla pätkä aiempina vuosinakin on kulkenut kaakompana. Tämän jälkeen saavutaan viime vuoden pätkän lähtöön ja ajetaan vielä mutkainen keskileveä metsätie. Viime vuonna tämä tie aloitti pätkän, nyt se päättää sen – maali on jo ennen tiukkaa takapiikkiristeystä ja pitkää nopeaa osuutta, sillä muuten pätkä muodostaisi silmukan. Muutoksista huolimatta Pihlajakosken pituus on säilynyt vajaassa 15 kilometrissä.
Päijälässä ajettiin viime vuonna Poikuskulman suuntaan pitkä osuus metsäteitä ja lopussa hieman isompaakin loikottelua, mutta tänä vuonna on palattu vuoden 2017 formaattiin, jossa metsäteillä vain käväistään nopeasti juuri ennen ”Hännisen paikkaa”. Pätkän vauhdikkaan mutkainen alkuosa on kuitenkin pysynyt täysin samana tuttuine hyppyineen ja ”Ogierin mutkineen” sekä tuplaristeyksineen Päijälän kylässä. Vuonna 2017 pätkän keskinopeus oli 127 km/h ja tuolloin se olikin yksi harvoista pätkistä, joilla nopeudet pysyivät kurissa ilman shikaaneja. Vaivaisen 22,68 kilometrin mittaisena Päijälä on myös tänä vuonna rallin pisin erikoiskoe.
Kakariston alkuosaa on muutettu tälle vuodelle. Nyt se alkaa Rapsulantieltä, joka tuli kuuluisaksi vuonna 1986 Markku Alenin kaadettua siellä B-ryhmän Lancia Deltan viimeisenä aamuna. Viimeksi tällä tiellä on ajettu MM-rallia vuonna 1997, jolloin silloisen Rapsulan erikoiskokeen reitti itse asiassa oli lähes täysin sama kuin Kakariston tänä vuonna – Rapsulasta Kakaristoon ja Liisanmutkan kautta Hassiin.
Kilpailun lauantaipäivä on jo vuosia noudattanut samaa kaavaa: Pihlajakoski, Päijälä, jokin Ouninpohja-variantti ja neljäs, lyhyempi erikoiskoe hieman pohjoisempana. Tänä vuonna viimeisen paikan ottaa reitille palaava Leustu, minkä vuoksi Tuohikotanen putoaa listalta. Pätkä itsessään ajetaan samaan tapaan kuin vuonna 2014, kun se viimeksi oli reitillä – Juokslahdelta Korpilahden suuntaan. Pätkän alkua on kuitenkin pidennetty tälle vuodelle noin puolella kilometrillä. Uudelle alkuosalle mahtuu yksi risteys ja ahdas talonpiha.
Yksi olennainen ero lauantain reitissä on myös, että pätkät ajetaan nyt samassa järjestyksessä aamulla ja iltapäivällä. Kahtena edellisenä vuotena on ajettu sama pätkä molemmin puolin huoltoa, sekä Ouninpohja/Kakaristo aamun toiseksi viimeisenä ja iltapäivän toisena. Tämän vuoden erikoiskokeille kuitenkin varmasti sopii paremmin lenkkimäinen rakenne, etenkin Ysitien suuntaisesti kulkevan Leustun osalta verrattuna silmukkamaisempiin Saalahteen ja Tuohikotaseen.
Sunnuntai 4.8.
Sunnuntain pätkät laitettiin viime vuonna kokonaan uusiksi, joten tänä vuonna on hyväksyttävää ajaa ne täysin identtisesti. Päivän avaa Laukaan tuttu erikoiskoe, joka käännettiin viime vuonna eri suuntaan, johon sitä oli viimeksi ajettu vuonna 1990. Tämän pätkän nopeat yksityistiet koituivat Esapekka Lapin kohtaloksi aivan lähellä rallin päätöstä viime vuonna.
Harjun ohella varmin veikkaus tämän vuoden reitille oli Ruuhimäki. Viime vuonna jälleen Power Stageksi ylennetty erikoiskoe näytti hyvältä televisiossa ja sai kehuja niin kuljettajilta kuin katsojiltakin. Pätkä itsessään sai alkuunsa paljon risteyksiä ja uusia osuuksia pikkuteistä asvalttipätkään sekä loppuun uuden kohutun mahtipontisen hyppyrin, jonka profiili perustuu Ouninpohjan keltaisen talon hyppyyn. Viime vuonna ainakin Thierry Neuville ja Sebastien Ogier osoittivat, että nykyautot kestävät yli 60 metrin hyppyjäkin, joten ehkä tänä vuonna muutkin uskaltavat hypätä reippaasti!
Kokonaisuutena reitti on jälleen kerran onnistunut kokonaisuus sekä hyvä yhdistelmä uutta ja vanhaa sekä hidasta ja nopeaa. Reitti-intoilijaa tietysti harmittaa aina, kun rallissa on yli puolet samaa, mutta ymmärtäähän sen, ettei hyviä pätkiä ole helppo mennä korvaamaan toisilla – ainakin jos haluaa pitää tason samana.
- Lue myös: Suomen MM-rallin reitti julki – erikoiskokeita viilattu, yksi pätkä tekee paluun
- Lue myös: Kalle Rovanperä Suomen MM-rallin reitistä: Mielenkiintoista kun tulee jotain uutta
Suomen MM-rallin reittiaikataulu 2019 (kartta aikataulun jälkeen):
Torstai 1.8. 09.00 Testierikoiskoe Vesala (4,26 km) 19.00 EK1: Harju 1 (2,31 km) Torstain ek-kilometrit: 2,31 km Perjantai 2.8. 08.18 EK2: Oittila (19,34 km) 09.21 EK3: Moksi 1 (20,04 km) 10.24 EK4: Urria 1 (12,28 km) 11.16 EK5: Ässämäki 1 (12,33 km) 12.39 EK6: Äänekoski 1 (7,76 km) 13.56 Huolto Paviljonki, 40 min 15.24 EK7: Moksi 2 (20,04 km) 16.27 EK8: Urria 2 (12,28 km) 17.19 EK9: Ässämäki 2 (12,33 km) 18.42 EK10: Äänekoski 2 (7,76 km) 20.00 EK11: Harju 2 (2,31 km) 20.30 Huolto Paviljonki, 45 min Perjantain ek-kilometrit: 126,47 km Lauantai 3.8. 06.25 Huolto Paviljonki, 15 min 08.05 EK12: Pihlajakoski 1 (14,37 km) 09.10 EK13 :Päijälä 1 (22,68 km) 10.08 EK14: Kakaristo 1 (18,80 km) 11.34 EK15: Leustu 1 (10,50 km) 13.00 Huolto Paviljonki, 40 min 15.08 EK16: Pihlajakoski 2 (14,37 km) 16.10 EK17: Päijälä 2 (22,68 km) 17.08 EK18: Kakaristo 2 (18,80 km) 18.34 EK19: Leustu 2 (10,50 km) Lauantain ek-kilometrit: 132,70 km Sunnuntai 4.8. 07.30 Huolto Paviljonki, 15 min 08.38 EK20: Laukaa 1 (11,75 km) 09.38 EK21: Ruuhimäki 1 (11,12 km) 11.01 EK22: Laukaa 2 (11,75 km) 13.18 EK23: Ruuhimäki 2 (11,12 km) *Power Stage 14.21 Huolto Paviljonki, 10 min 16.00 Maali Paviljonki Sunnuntain ek-kilometrit: 45,74 km EK-kilometrit yhteensä: 307,22 km Siirtymätaipaleet yhteensä: 1071,66 km Koko reitin kilometrit yhteensä: 1378,88 EK-kilometrien osuus kaikista kilometreistä: 22,3 %
