Ouninpohja on äänestetty jopa maailman parhaaksi erikoiskokeeksi. Tällä viikolla se palaa Suomen MM-rallin reitille ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. On siis hyvä hetki kertailla, mitä erikoiskoe pitää sisällään.
Laita kypärä päähän ja kiinnitä turvavyöt, starttaamme Ouninpohjaan!
Startti
Tänä vuonna ajosuunta on Hämepohjasta Kakaristoon, kuten se on ollut vuodesta 1995 lukuun ottamatta vuoden 2016 poikkeusta. Vuonna 1994 ja sitä ennen ajosuunta oli pääasiassa käänteinen, mutta 1960-luvulla pätkää ajettiin myös nykyiseen suuntaan. Tunnetuin esimerkki tästä on vuosi 1967, kun Timo Mäkinen ajoi Minin konepelti auki.
Ouninpohjan lähtö (ja sitä ennen maali) oli aiemmin Hämepohjan risteyksen eteläpuolella, mutta vuonna 2003 lähtö siirrettiin edemmäs, jotta siirtymä Jyväskylästä tullessa olisi lyhyempi. Vuonna 2015 startattiin kuitenkin vielä kerran vanhasta paikasta.
Ouninpohjantie
Ouninpohjan erikoiskokeen ensimmäinen tie on nimeltään Ouninpohjantie. Se on hyväpintainen valtiontie, mutta ei erityisen leveä. Ensimmäiset viisi kilometriä ovet todella teknistä, mutta vauhdikasta ajettavaa. Tällä osuudella on lukemattomia mutkia, nyppyjä sekä niiden yhdistelmiä – juuri sitä mistä Ouninpohja tunnetaan.
Koko pätkän ensimmäinen mutka yllätti Petter Solbergin vuonna 2006. Samassa mutkassa Elfyn Evans osui kiveen vuonna 2015 ja korjasi ripustuksen kiintoavaimella.
Jo 800 metriä lähdöstä tullaan mutkayhdistelmään, jossa Kris Meeke ajoi ulos pienen luokan autolla vuonna 2005. Samassa paikassa Henning Solberg esitti näyttävän sivuluisun vuotta myöhemmin.
Pitkän suoran ja tiukan vasurin jälkeen tulee isoja hyppyjä. Niiden jälkeinen nopea mutkayhdistelmä 2 kilometrin kohdalla koitui Harri Rovanperän kohtaloksi vuonna 2003.
Naarajärven kupeessa 2,7 kilometriä lähdöstä ajetaan pitkä oikea. Sitä seuraa iso hyppyri, josta Marcus Grönholm hyppäsi rajusti sekä 1996 että 1997. Nykyisin hyppyä on hieman siloiteltu.
Vuonna 2001 Toni Gardemeister ajoi keikkakuskina Mitsubishin tehdasautolla. Tuolloin Ouninpohja ajettiin toistamiseen rallin päätöspätkänä, mutta Gardemeister yritti ehkä vielä paikata vaisuksi jäänyttä tulosta, ja ajoi rajusti ulos hypyn mentyä ylipitkäksi. Auto osui kallioon, johon sittemmin maalattiin hänen nimensä. Viisi vuotta myöhemmin kallioon kirjoitettiin myös Dani Sordon nimi.
Ounin talo ja keltaisen talon hyppy
4,8 kilometrin kohdalla pätkä kulkee maatilan läpi. Tämän talon nimi on Ouni, ja nämä peltomutkat ovat olleet myös hyvin suosittuja katselupaikkoja. Paikka muistetaan hyvin Sebastian Lindholmin kaadosta vuodelta 2004.
Ounin talon jälkeen pätkä muuttuu kovavauhtiseksi, kun aletaan kerätä vauhtia keltaisen talon hypylle. Tältä hypyltä muistetaan varmasti monta leiskautusta, mutta yksi dramaattisimmista oli vuonna 2002 Richard Burnsin nokka edellä päättynyt hyppy, jonka seurauksena auton turboputki vaurioitui.
Hyppyä seuraa todella kovavauhtinen osuus. Se muistetaan siitä, että Marcus Grönholm piti vuonna 2006 kaasua pohjassa yhtäjaksoisesti 46 sekuntia. Tänä vuonna osuutta hillitään virtuaalishikaanilla.
Tämän nopean osuuden jälkeen 8,2 kilometristä eteenpäin pätkän luonne muuttuu kulmikkaammaksi. Suorista tulee pidempiä, mutkista jyrkempiä ja myöskin nyppylöistä isompia kukkuloita. Matkalle tosin mahtuu vielä muutamia rajuja hyppyjä, kuten 12,4 kilometrin kohdalla olevat nyppylät, joissa mahdollisesti Timo Mäkisen konepelti nousi pystyyn.
Okskulmantie
12,7 kilometriä lähdöstä Ouninpohjantieltä käännytään vasemmalle Okskulmantielle. Tätä paikkaa kutsutaan Mutasen risteykseksi.
Okskulmantie on Ouninpohjantietä leveämpi ja nopeampi. Etenkin eteläisin osuus tiestä on melkoista ”lentokenttää”. Vuonna 2017 osuutta hillittiin kahdella shikaanilla, joista jälkimmäisen Teemu Suninen ajoi pitkäksi. Samoihin paikkoihin tulevat shikaanit tänäkin vuonna.
Pätkän luonne muuttuu vasta viiden kilometrin paahtamisen jälkeen. Tiessä on muutama tiukempi mutka ja yksi kiperä mutkayhdistelmä, joka tunnetaan Igor Sokolov -nimisen yksityiskuljettajan rajusta kaadosta vuonna 2006. Tosin myös Thomas Rådström tyri paikassa jo vuonna 1999. Toiseen suuntaan ajettuna tässä ovat kaataneet esimerkiksi Gigi Galli ja Juha Salo.
Pian tämän jälkeen saavutaan nypyn ylittävälle vasurille, joka on tullut legendaariseksi vuoden 1968 Suurajoissa englantilaisen filmiryhmän taltioimasta Ilmari Karppisen kaadosta Volvo Amazonilla. Monet tuntevatkin paikan Amazon-hyppynä.
Tästä eteenpäin pätkä on tutumpi nykykuskeille, sillä sitä on ajettu Rapsulan ja Kakariston erikoiskokeilla vuosina 2018–2023. Tämä osuus on jälleen melko vauhdikasta.
Kakaristo
Okskulmantie päättyy Kakariston risteykseen, joka on yksi maailman tunnetuimpia rallimaisemia. Suomen tiestöön suhteutettuna risteys on poikkeuksellisen tiukka takaviisto. Tosin sitä edeltävä mutkakin on haastava, kuten Craig Breen osoitti vuonna 2012.
Kakariston risteyksestä käännytään kapeammalle, mutta vielä hyväpintaiselle tielle peltomaisemissa. Osuudelle rakennettiin vuonna 2013 ”Tommin hyppy”, mutta tänä vuonna sitä ei enää käytetä.
Ounin pikkutie
Ouninpohjaa on ajettu jo 24 kilometriä, mutta sen mahdollisesti vaikein osuus on vasta alkamassa. Ounin pikkutienä tunnettu Pitkäjärventien ja Liisanmutkan yhdistelmä on kapea ja röykkyinen, mutta silti nopeampi kuin monet muut Suomen MM-rallin pikkutiet. Siltäkin löytyy monia hyppyjä.
Heti Ounin pikkutien alkupuolella on mutkayhdistelmä, jossa Oliver Solberg kaatoi vuonna 2021.
Pian tästä eteenpäin on paikka, josta Toyotan tehdaskuljettajat Jari-Matti Latvala ja Kris Meeke löysivät saman kiven ojasta vuonna 2019. Meeken kisa jäi kesken, Latvala selvisi rengasrikolla.
Ja vain muutamaa mutkaa myöhemmin on sumppu, joka yllätti Craig Breenin vuonna 2022.
Yksi Ounin pikkutien kuuluisimmista paikoista on ”triplanypyt” alamäkeen, jossa tv-kuvaajat ovat päivystäneet monena vuonna. Koko pätkän lähdöstä matkaa tänne on 29,3 kilometriä.
Hassintie ja maali
Ouninpohja päättyy leveälle Hassintielle, joka toki tunnetaan myös Hassin omasta erikoiskokeesta. Heti alkajaisiksi edessä on tiukka vasen, joka tunnetaan Minnanmutkana Minna Lindroosin vuoden 2001 ulosajon mukaan. Mutka näkyy tässä, vaikkei vuonna 2000 ulosajoja ollutkaan.
Minnanmutkan jälkeen ajetaan maaliin suhteellisen täysiä. Takana on 33 kilometriä haastavia ja nopeita teitä sekä lukemattomia hyppyjä. On aika kääntää ”paukut” pois ja pysähtyä AT-asemalle. Tuliko hyvä aika?
