Tätä kysymystä on varmasti pohtinut viimeisten kuukausien aikana moni laji-ihminen. Asemansa vuoksi kysymystä on joutunut tuumimaan myös suomalaisen autourheilun kattojärjestön AKK:n puheenjohtaja Toni Vilander.
Vaikka Vilander tunnetaan paremmin rata-autoilun puolelta ja formula ykkösten asiantuntijana, tunnustautuu hän kuitenkin rallifaniksi. Hän seuraa lajia tarkasti.
Rallit.fi kysyi Vilanderilta arviota siitä, miten suomalaisten rakastamalle rallin suosiolle maassa nyt käy, kun lajin ylivoimaisesti suurin kotimainen kärkinimi Kalle Rovanperä vaihtoi lajia ja siirtyi tavoittelemaan formulaunelmaansa.
– Uskoisin, että rallissa on herätty FIA:n puolelta siihen, että jotain täytyy tehdä, Vilander sanoo.
– Olen itse rallin fani ja seuraan aina MM-sarjan kilpailuja – tai ainakin osaa niistä. Kansainvälisenä ilmiönä siinä on haasteena juuri seurattavuus: kyllä melkein kännykkään pitää aina laittaa herätyskello päälle, että pysyy mukana viikonlopun tapahtumassa. Monella viikonlopun seuraaminen lipuu koosteiden puolelle, Vilander jatkaa.
Rallin MM-sarjan haasteet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Kahdella täysiverisellä tehdastiimillä eli Toyotalla ja Hyundailla ei voida enää pitkään mennä.
– Me tarvitsemme ilman muuta enemmän automerkkejä mukaan ja leveämmän kärjen, Vilander linjaa.
Mutta muitakin huolenaiheita on. Ja tämä liittyy juuri siihen ratkaisuun, minkä Rovanperä viime vuoden lokakuussa teki. Rallin isoista nimistä myös Sébastien Ogier on ajanut jo vuosia vain osa-aikaisesti ja vuoden 2019 maailmanmestari Ott Tänak päätti jättää – ainakin toistaiseksi – koko lajin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Olen kuljettajien näkökulmasta aika huolissani siitä, että lajin huipulla olevat kuljettajat päätyvät tekemään ratkaisun, että he siirtyvät osa-aikaisiksi kuljettajaksi, tai jopa sitten vaihtavat ihan kilpailuluokkia- ja muotoa, Vilander sanoo tiukasti.
– Onko nuotituksessa ja reittiin tutustumisessa ja koko siinä työmäärässä menty jo överiksi, jos videoita pitää katsella yötäpäivää ja pätkät pitää osata suurin piirtein ulkoa? Päättäjät eivät ole kuitenkaan itse ajamassa kilpailuja, ja siinähän se ero noissa päätöksissä tulee, Vilander mietiskelee.
Vilander nostaa esille myös toisen olennaisen asian.
– Aika harvoin kuljettajia ja talleja kuunnellaan siinä, että minkälaisella kalustolla ajetaan. Tiedän itse omasta kokemuksesta, että jos auto ei ole nautinnollinen ajaa painon, renkaiden, moottorin, tehojen tai siipien vuoksi, niin edes hyvä palkkapussi ei silloin auta. Menet tuolla 300 päivää vuodessa ja ajattelet, että ne viisi vuotta sitten käytössä olleet autot menivät monta sekuntia lujempaa, Vilander kuvailee.
– Pitäisi tehdä oikeita päätöksiä myös kuljettajien ja starojen ehdoilla. Sellaista ei ole kovin montaa kertaa moottoriurheilun historiassa vielä tapahtunut. Monta kertaa kaupalliset ratkaisut sotivat myös kuljettajan fiilistä vastaan, Vilander paaluttaa.
Vilander myöntää kuitenkin, ettei FIA:n päättäjiän tilanne ole millään tavalla kadehdittava.
– Nämä on tiukkoja paikkoja. Mikä on sitten se oikea ratkaisu ja löytyykö joku kompromissi? Nämä ovat rajuja ratkaisuja, Vilander myöntää.
